ESA title
Aurora-ohjelma rakentaa infrasturktuuria aurinkokunnan tutkimukselle
Agency

Aurora-ohjelma vahvistuu

26/07/2005 621 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Saksa on liittynyt mukaan ESAn avaruustutkimusohjelma Auroran valmistelevaan vaiheeseen, joten saksalaiset tutkijat ja yhtiöt pääsevät näin osallistumaan Aurora-ohjelmaan. Saksa on 12. ohjelmaan liittynyt maa.

Aurora-ohjelmaan osallistuvat 11 ESAn jäsenmaata toivottivat Saksan tervetulleeksi mukaan ohjelmaan Pariisissa 12. heinäkuuta pidetyssä Auroran johtoryhmän kokouksessa.

“Saksan liittyminen ohjelmaan ja lisäksi Ranskan, Sveitsin ja Kanadan päätökset osallistumisensa lisäämisestä vahvistavat edelleen Aurora-ohjelmaa ja antavat meille lisää painoarvoa tulevia ministeritason päätöksiä tehtäessä", sanoi Daniel Sacotte, ESAn miehitettyjen avaruuslentojen, mikropainovoimatutkimuksen ja avaruustutkimuslentojen johtaja. "Kun tutkijat monista toistaiseksi Auroran ulkopuolella olevista jäsenmaista, kuten Tanskasta, Suomesta ja Norjasta, ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ottaa osaa ExoMars-luotaimen kehittämiseen osallistuvien tutkimusryhmien työhön, on mahdollista, että Auroraan lopulta osallistuvien maiden määrä tulee vielä kasvamaan."

Aurora tähtää Marsiin

Bruno Gardini, Aurora-ohjelman projektipäällikkö
Bruno Gardini, Aurora-ohjelman projektipäällikkö

Aurora on ESAn vapaaehtoinen tiedeohjelma, jonka tarkoituksena on hahmottaa ja toteuttaa pitkän tähtäimen eurooppalainen aurinkokunnan tutkimusohjelma, johon liittyy niin robottiluotaimin tehtäviä tutkimuslentoja kuin myös mahdollisesti aikanaan toteutettavia miehitettyjä lentoja toisille taivaankappaleille.

"On selvää, että tulevaisuus on maapallon lähiympäristöä kauempana avaruudessa", toteaa Aurora-ohjelman johtaja Bruno Gardini. "Kuu, meitä lähimpänä oleva toinen taivaankappale, on luonnollinen ensiaskel, mutta sen jälkeen seuraava etappi on Mars. Se on ainoa paikka aurinkokunnassamme Maan lisäksi, minkä pinnalle voimme laskeutua ja missä olosuhteet ovat ihmisen kannalta sopivat."

Miehitetty lento Marsiin tehdään kansainvälisenä yhteistyönä. Eurooppa haluaa taata matkalippunsa Aurora-ohjelmalla.
Miehitetty lento Marsiin tehdään kansainvälisenä yhteistyönä. Eurooppa haluaa taata matkalippunsa Aurora-ohjelmalla.

Ensimmäisessä vaiheessa Kuuta ja Marsia tutkitaan robottiluotaimin sekä tekniikkaa kehitetään ja testataan. "Matka Marsiin ei ole helppo, sillä se ei ole aivan kulman takana", muistuttaa Gardini ja ottaa esiin Aurora-ohjelman tärkeimmän tehtävän juuri nyt: "meidän pitää valmistautua tuleviin lentoihin ja kehittää tekniikkaa, jotta se olisi aikanaan valmiina. Ja samalla meidän tulee koordinoida tutkimustamme Euroopassa ja sitoa yhteen eri puolilla tehtävät samansuuntaiset tutkimus- ja kehitysohjelmat. Yhteinen visio on tärkeä."

Koska tähtäimessä on lopulta miehitetty lento Marsiin, on Auroralla myös yhteisiä intressejä ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ohjelman kanssa. Nyt alkuvaiheessa tutkimus ja kehitystyö on kuitenkin vähäisempää ja toimet keskittyvät ennen kaikkea yleiseen pitkien avaruuslentojen tutkimukseen niin ihmisen toiminnan kuin teknologian kehittämisen kannalta.

ExoMars on ensimmäinen askel

ExoMars poraamassa Marsin pinnan alle.
ExoMars poraamassa Marsin pinnan alle.

Ensimmäinen Auroraan liittyvä avaruuslento tulee olemaan ExoMars, joka on tarkoitus laukaista kohti Marsia vuonna 2011. Sen mukana on laskeutuja ja kulkija, joka tulee liikkumaan Marsin pinnalla eksobiologiaan ja geofysiikkaan liittyviä tutkimuksia tehden.

"Verrattuna nyt Marsissa oleviin NASAn kulkijoihin, on ExoMars samaa kokoluokkaa, mutta siinä on enemmän tutkimuslaitteita", kertoo Jorge Vago, ExoMarsin tieteellinen johtaja. Jokseenkin tavallisen ruokapöydän kokoisen ExoMarsin suunniteltu massa on 120 kg ja siihen aiotaan asentaa kahdeksan kilon edestä tieteellisiä mittalaiteita.

Kenties kiinnostavin ExoMarsin laitteista on pora, jonka avulla se kykenee saamaan näytteen pinnan alta jopa kahden metrin syvyydestä. Siellä oleva maa-aines on suojassa pinnalla olevalta ultraviolettisäteilyltä ja saattaa pitää sisällään joko merkkejä elämästä, tai jopa edelleen voimissaan olevaa elämää.

Ehdotus ExoMars-hankkeesta ja Euroopan avaruustutkimusohjelman seuraavasta vaiheesta esitellään ESAn jäsenmaille joulukuussa Berliinissä pidettävässä ESAn ministerikokouksessa.

Suunnittelussa otetaan jo huomioon mahdollinen seuraava vaihe: Euroopan osallistuminen kansainväliseen lentoon, joka tehtävänä on tuoda Marsista näyte Maahan. Samalla Aurora-ohjelmassa tutkijaan jo tekniikoita, joita vaaditaan aikanaan kunnianhimoisemmilla aurinkokunnan eri kohteiden tutkimuslennoilla.

Suomi ja Aurora

Aurora-ohjelma alkaa luotainlennoin.
Aurora-ohjelma alkaa luotainlennoin.

Suomi ei ole mukana Aurorassa, vaikka suomalaiset tutkijat ovatkin osallistuneet moniin Marsia koskeneisiin tutkimuksiin. Etenkin Ilmatieteen laitos on ollut aktiivinen Marsin tutkimisessa, sillä se on tehnyt useita meteorologisia mittalaitteita, jotka on lähetetty Marsiin - tosin yksikään niistä ei ole päässyt suomalaisista riippumattomista syistä perille toimimaan. IL:n tekemiä, Vaisalan säämittaustekniikkaan perustuvia laitteita on laukaistu matkaan niin venäläisillä kuin amerikkalaisillakin luotaimilla.

IL suunnittelee parhaillaan myös yhdessä venäläisten kanssa omaa Mars-luotainkonseptiaan, jonka avulla Marsin pinnalle voitaisiin muodostaa edullisesti säähavaintoasemien verkosto. Laitteiston testaamiseksi on suunnitteilla ensi kevääksi koelento Maan lähiavaruudessa.

Toinen suomalaisvahvuus, joka liittyy suoraan tuleviin Mars-lentoihin, on poraaminen. "Olemme tehneet kaksi tutkimusta jo aikaisemmin suomalaisten yhtiöiden ja tutkijoiden kanssa poraamisesta, erityisesti jäisen maan vaikeassa poraamisessa, ja tuon tiedon käyttäminen ExoMarsissa olisi toivottavaa", toteaa Jorge Vago ja toivoo, että laitteistoa voitaisiin käyttää kulkijassa.

Ennen miehitettyjä lentoja tehdään mm. näytteenhakulento. Kuvassa näkemys siitä, miten näyte voidaan laukaista Marsista kohti Maata.
Ennen miehitettyjä lentoja tehdään mm. näytteenhakulento. Kuvassa näkemys siitä, miten näyte voidaan laukaista Marsista kohti Maata.

ESAn puolelta toivotaankin, että Suomi arvioisi Auroraan osallistumisen uudelleen ennen joulukuun ministerikokousta. "Säämittalaitteiden ja poraamisen lisäksi Suomessa on paljon tietoutta kaukokartoituskuvien tulkinnasta ja luotettavien avaruuslaitteiden rakentamisesta, joten Suomen osallistuminen Auroraan olisi kannaltamme erittäin toivottavaa", sanoo Bruno Gardini. "Kokemuksemme yhteistyöstä suomalaisten tutkijoiden ja suomalaisen teollisuuden kanssa muissa projekteissa on ollut erittäin positiivista, joten olettaisin, että Aurora-ohjelma toisi runsaasti työtä Suomeen."

"ExoMars tulee olemaan kooltaan tavallisen ruokapöydän luokkaa ja siihen laitetaan mukaan kattava paketti tutkimuslaitteita", kertoo Jorge Vago, ExoMarsin tieteellinen johtaja.

Lisätietoja Aurora-ohjelmasta:

Bruno Gardini Aurora-ohjelman johtaja, ESA
Puh. +31-71-565-3849
sähköposti: Bruno.Gardini @ esa.int

Lisätietoja Suomen osallistumisesta Auroraan:

Esa Panula-Ontto
Avaruusyksikön päällikkö, Tekes
Puh. 050 5577 853

Risto Pellinen
Professori, Ilmatieteen laitos
Puh. 050 511 4165

Related Links