ESAn uusin satelliittiasema Cebreros valmis toimintaan
Espanjassa, Cebrerosissa sijaitseva ESAn uusi luotaimien kanssa yhteydenpitoon käytettävä maa-asema vihittiin virallisesti käyttöön keskiviikkona, syyskuun 28. päivänä. 35-metrinen antenni on valmis juuri sopivasti ennen Venus Express -luotaimen laukaisun.
Cebrerosin maa-asema, koodinimeltään DSA 2 (sanoista Deep Space Antenna) liittyy ESAn syvän avaruuden yhteysverkostoon, jonka ensimmäinen antenni DSA 1 sijaitsee Australiassa, New Norciassa. Antenneja käytetään yhteydenpitoon pääasiallisesti kaukana avaruudessa olevien luotainten kanssa, joita ESAlla tulee olemaan pian useitakin: lokakuun lopussa laukaistavan Venus Expressin lisäksi luotaimia on tulossa tai jo matkalla Merkuriukseen ja muihin kohteisiin aurinkokunnassamme.
Cebreros sijaitsee muusta radioliikenteestä sivussa espanjalaisella maaseudulla, jolla ei ole paljoa asutusta eikä teollista toimintaa. Avajaistilaisuudessa paikan autius näkyi hyvin, kun antennii kylpi sinisen, pilvettömän taivaan alla.
"Kaukana avaruudessa olevien luotainten kanssa yhteyttä pitävät antennit symboloivat ihmiskunnan kiinnostusta avaruustutkimukseen", totesi avajaistilaisuudessa puhunut ESAn tiedeohjelman johtaja David Southwood.
Professori Southwoodin lisäksi paikalla olivat ESAn operaatioista ja infrastruktuureista vastaava johtaja Gaele Winters, Espansjassa sijaitsevan Eurooppalaisen avaruustähtitieteen keskuksen ESACin (European Centre for Space Astronomy) johtaja Vicente Gómez sekä Espanjan hallituksen edustajana kansallisen ilmailu- ja avaruustekniikan instituutin johtaja Fernando González.
Heidän lisäkseen avajaisiin osallistui joukko lehdistön edustajia, myös Suomesta.
Tuhannen miljoonan kilometrin mittainen tietolinkki
Tulevaisuudessa kauas aurinkokunnassa lentävät avaruusluotaimet lähettävät suuria määriä tietoja tuhansien miljoonien kilometrien päästä. Jotta radioyhteyksiin saataisiin pakattua yhä enemmän tietoa, joudutaan yhteystaajuuksia nostamaan suuremmiksi, jolloin yhteyden ylläpitämiseen vaadittava tekniikka tulee mutkikkaammaksi.
Cebrerosin yhteysasema edustaa alan parasta tekniikka ja se pystyy ottamaan vastaan kaikkien suunnitteilla olevien ESAn luotaimien ja tutkimussatelliittien lähettämiä tietoja. Tällaisia lentoja ovat mm. Herschel ja Planck, LISA Pathfinder, Gaia ja BepiColombo, jotka tullaan lähettämään matkaan seuraavan vuosikymmenen aikana.
Samanlaiset, mutta vähän erilaiset
Päällisin puolin uusi Cebrerosin antenni on samanlainen kuin vuonna 2002 avattu New Norcian DSA 1 -antenni. Sen korkeus on noin 40 metriä ja kokonaispainoa sillä on 620 tonnia.
Uudessa antennissa on kuitenkin uudenlainen radiovastaanotin, sillä se kykenee ottamaan vastaan tietoa myös ns. Ka-taajuusalueella, joka sijaitsee radiokartalla välillä 31.8 - 32.3 gigahertziä. Tämän ansiosta se kykenee ottamaan vastaan tietoa suuremmalla nopeudella, eli suurempiä määriä tietoa. Lisäksi antenni voidaan suunnata New Norcian antennia tarkemmin, sen kääntäminen onnistuu nopeammin ja sen liikealue on suurempi.
Cebrerosin aseman rakentaminen on esimerkki hyvästä ESAn jäsenmaiden välistä teollista yhteistyöstä. Antenni on rakennettu Saksassa Vertex Antennentechnik -yhtiössä ja sen sekä maa-aseman lisärakenteista vastasi kanadalaisen SED Systems -yhtiön johtama tieollisuusryhmittymä.
Espanjalaiset yhtiöt Esteyco ja Necso rakensivat antennitornin rakenteet ja LV Salamanca kunnosti paikalla aikaisemmin olleen Nasan antenniaseman käytössä olleet rakennukset. Kuulentojen aikaan 1960- ja 1970-luvuilla alue oli Nasan yhteysasemana. Antenniaseman tekemiseen osallistui lisäksi muita yhtiöitä Saksasta, Ranskasta, Espanjasta ja Sveitsistä.
ESTRACK seuraa satelliitteja ja luotaimia
ESAn yhteysverkoston kolmas syvän avaruuden antenni tultaneen rakentamaan Amerikkaan, noin 120° pituuspiirin tienoille, koska silloin jokin verkoston antenni pystyy olemaan yhteydessä missä päin tahansa olevaan luotaimeen riippumatta vuorokaudenajasta. Yhdessä Cebreroksen ja New Norcian kanssa ne pystyvät kattamaan koko ympäröivän avaruuden.
Kaikkiaan ESAn maa-asemaverkostoon ESTRACKiin kuuluu kahdeksan asemaa Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Australiassa. Ne ovat suoraan yhteydessä ESAn avaruusoperaatiokeskukseen ESOCiin, joka sijaitsee Darmstadtissa, Saksassa.
Parhaillaan systeemiä muutetaan aikaisempaa automaattisemmaksi, jolloin miehistön määrää voidaan vähentää ja toimivuutta parantaa nykyisestä.
