ESA title
Envisatin pienoismalli
Agency

Envisat-ympäristösatelliitti esillä Heurekassa

31/03/2003 305 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Tiedekeskus Heurekan Avoimet kysymykset -näyttelyssä esitellään myös avaruuteen liittyviä kysymyksiä, ja sen otsonia esittelevän osaston päällä lentää ESAn ympäristötutkimussatelliitti Envisat. Samalla oikea avaruudessa oleva Envisat on lähettänyt ensimmäiset kuvansa Artemis-satelliitin kautta Maahan.

Alkuvuodesta lopulliselle kiertoradalleen saapunut tietoliikennesatelliitti Artemis ja jo yli vuoden avaruudessa Maata kiertänyt Envisat suunniteltiin aikanaan toimimaan yhdessä siten, että Envisat lähettää rutiininomaisesti suurta tietomääräänsä maavalvomoon Artemiksen kautta. Koska Artemiksen matka radalleen viivästyi laukaisussa tapahtuneen erheen vuoksi, pääsi satelliittikaksikko tiedonvälitystoimeen vasta nyt.

Ensimmäisten Artemiksen kautta kulkeneiden Envisatin kuvien vastaanottaminen on kaksinekratinen ilonaihe Euroopan avaruusjärjestölle. ”Maan havainnointiin tarkoitetun Envisatin kuvien ja tietojen välittämiseen vihdoin paikallaan olevan Artemiksen kautta tarkoittaa sitä, että saamme kerättyä paljon enemmän kuvia ja tietoa, ja että sen välittämiseen kuluu entistä vähemmän aikaa”, totesi ESAn kaukokartoitusohjelman johtaja José Achache.

Artemis on Envisatin puhelunvälittäjä

Artemis
Artemis

Nyt Artemiksen tultua mukaan tiedonsiirtoon voidaan Envisatin tiedonvälitykseen rakennettu väliaikainen järjestely purkaa: Ruotsin Kiirunassa olevan maa-aseman kautta on vastaanotettu huomattavasti aiottua enemmän tietoa, minkä lisäksi Huippuvuorille kulketettiin ylimääräinen liikuteltava maa-asema, joka avusti tietonsiirrossa. Esimerkiksi Kiirunan maa-asema näkee Envisatin noin kymmenen minuuttia kerrallaan sen 100 minuuttia kestävän radan aikana 10 kertaa päivän aikana. Artemis voi kuitenkin nähdä Envisatin omalta ylemmältä radaltaan pidempään lähes jokaisella sen 14 päivittäisestä ratakierroksesta ja se kykenee lähettämään tiedot minne tahansa Eurooppaan - tai muuallekin.

Kun satelliittien välinen tiedonsiirtolinkki on todettu toimivaksi, lähettää Envisat noin puolet keräämistään tiedoista Artemiksen välityksellä suoraan Envisatin tiedonkäsittelykeskukseen, joka sijaitsee ESAn Italiassa olevassa tietokeskus ESRINissä. Tämän on tarkoitus alkaa toukokuussa. Osa tiedoista vastaanotetaan kuitenkin edelleen Kiirunassa. Kun suurin osa Envisatin lähettämästä tiedosta kulkee Artemiksen kautta suoraan ESRINiin, vähentää se Kiirunan työtaakkaa sekä lyhentää tietojen matka-ajan havainnon tekemisestä käsittelyyn noin kolmeen tuntiin.

Artemiksen käyttö mahdollistaa myös suuremman tietomäärän keräämisen mistä maapallon osasta tahansa. Erityisesti ASAR-tutkan (Advanced Synthetic Aperture Radar) käyttömahdollisuudet lisääntyvät, koska se tuottaa hyvin paljon tietoa. Artemiksen ansiosta mahdollisten Envisatin omien tallennuslaitteiden toimintahäiriöiden sattuessa tieto voidaan siirtää nopeasti talteen Maahan, joten Artemis toimii myös varajärjestelmänä ja lisää kokonaisuuden luotettavuutta.

Ensimmäinen Artemiksen välityksellä saatu kuva on ASAR-tutkan ottama ja se näyttää kooltaan 414 km x 393 km olevan alueen Tanzanian lounaisosista. Ensimmäinen MERIS-instrumentin (Medium Resolution Imaging Spectrometer) Artemiksen kautta kulkenut kuva näyttää puolestaan Pohjois-Venäjältä Jäämeren rantaa Argangelin kaupungista koilliseen.

Envisat Heurekassa

Heurekan näyttelyssä kerrotaan mm. otsonikadosta
Heurekan näyttelyssä kerrotaan mm. otsonikadosta

Tiedekeskus Heurekan Avoimet kysymykset -näyttely avatiin 22. maaliskuuta. Se keskittyy erilaisiin ilmiöihin, joihin tiede ei vielä tiedä vastauksia, mutta joita se jo osaa kysyä. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa ilmaston lämpeneminen ja otsonikerroksen kohtalo, joihin Envisat osaltaan etsii vastauksia.

Ilmatieteen laitos on osallistunut näyttelyn tekemiseen ja esittelee Heurekan näyttelyssä Envisat-satelliitin toimintaa ja ensimmäisiä tuloksia. Esillä on erityisesti Envisatin otsoni-instrumentti GOMOS, jonka kehittämisessä Ilmatieteen laitoksella ja suomalaisilla teollisuusyrityksillä oli ratkaiseva osuus. GOMOSin avulla voidaan seurata muutoksia ilmakehän otsonin jakaumassa ja määrässä. Instrumentti mittaa tähden valon muutoksia valon kulkiessa otsonikerroksen läpi. VTT on rakentanut näyttelyyn GOMOSin mittausperiaatetta havainnollistavan optisen mallin. Ilmatieteen laitos esittelee GOMOSin mittausperiaatetta, otsoniongelman syitä ja otsonitilannetta.

Heurekassa on esillä myös tietoa Euroopan avaruusjärjestöstä sekä sen erilaisista tieteellisistä satelliittihankkeista, joilla etsitään myös vastauksia tieteen avoimiin kysymyksiin. Näyttely päättyy 7. maaliskuuta 2004.

Lisätietoja:

Erkki Kyrölä
Ilmatieteen laitos, tutkimuspäällikkö (Envisat ja GOMOS)
puh. (09) 1929 4640
erkki.kyrola@fmi.fi

Ilmatieteen laitos, vanhempi tutkija Kirsti Jylhä (Ilmastovyöhykkeet)
puh. (09) 1929 4125
kirsti.jylha@fmi.fi

Gotthard Oppenhaüser
ESAn Artemis-ohjelman johtaja
puh: +31.71.565.3168

Henri Laur
ESAn Envisat-ohjelman johtaja
puh: +39.06.9418.0557

Related Links