Envisat: Kaikki hyvin kiertoradalla

Satelliitin laukaisu on edelleen aina suuri tapahtuma, jota odotetaan ja pelätään, ja joka muodostaa varsin konkreettisen välivaiheen satelliitin tekemisen ja sen käyttämisen välillä. Envisatin tapauksessa tämä kaikki oli korostettua, sillä edellinen Ariane 5:n lento viime kesänä oli jättänyt satelliittinsa liian alhaiselle kiertoradalle ja raketin täydellinen toiminta oli Envisatin lennon kannalta olennaista. Lisäksi Envisat on ennätyksellisen suuri ja mutkikas tutkimussatelliitti, joten sen instrumentteja on ollut tekemässä varsin suuri joukko tutkijoita, jotka nyt puolestaan odottavat kiihkeästi laitteidensa käynnistymistä ja ensimmäisiä tuloksia. Tähän saakka kaikki on sujunut erinomaisesti, niin laukaisu kuin ensimmäiset päivät avaruudessakin, joten lennonjohto on luottavainen uuden lintunsa toiminnasta vastakin.

Laitteiden päälle laittamisen jälkeen on edessä ainakin puoli vuotta kestävä säätö- ja tarkistusvaihe, jonka kuluessa jokainen tutkimuslaite tarkistetaan, sen toiminta käydään läpi, sen tuottamien tietojen oikeellisuus tutkitaan ja koko laite säädetään siten, että varsinaisen toiminnan aikana se tuottaa mahdollisimman tarkkaa ja oikeata tietoa. Tarkistamisen yhteydessä esimerkiksi järjestetään erityinen mittauskampanja, jossa ilmaan lasketaan suuri määrä sääpalloja sekä lennätetään mittauslentoja erityisillä tutkimuslentokoneilla. Näin saadaan ilmakehästä paikan päältä samoja tietoja, joita Envisat instrumentteineen mittaa.

Varsinaisen mittausvaiheen alettua huomio keskittyy enemmän tiedon vastaanottoon, tallentamiseen ja jakamiseen tutkijoille. Nopeimmat tulokset Envisatin mittalaitteista saadaan tutkijoiden tietokoneisiin kolmessa tunnissa, mutta suurimmalle osalle tieto toimitetaan hitaammin, joko internetin kautta tai fyysisinä tallenteina, siis joko CD- tai DVD-levyillä. Suomalaisittain on kiinnostavaa, että GOMOS-instrumentin tietojen vastaanottamisesta ja edelleen jakamisesta huolehditaan Space Systems Finlandin kehittämillä ohjelmistoilla ja suurin osa laitteen alustavasta tietojenkäsittelystä tapahtuu Ilmatieteen laitoksen Sodankylän yksikössä. Suurimman vastuun Envisatin tietojen vastaanotosta kantaa ESAn maa-asema Kiirunan Jukkasjävellä, mistä tiedot välitetään edelleen Italiaan, ESAn tietokonekeskukseen ESRINiin Frascatissa, Rooman lähellä. Sieltä tietoa taas jaetaan eteenpäin kunkin instrumentin tutkijaryhmälle ja muille käyttäjille; etenkin Envisatin ottamilla tarkoilla tutkakuvilla on myös kaupallista arvoa, joten osa niiden käyttäjistä on muita kuin tutkijoita.

Eri laitteiden tietoja yhdistelemällä tutkijat pystyvät saamaan ilmakehästä - sekä muista Envisatin mittaamista kohteista - laaja-alaisen ja kattavan kuvan, mistä on apua ympäristön tilan tarkassa seurannassa. Lisäksi ympäristötutkimus on muuttunut jossain määrin poliittiseksi toiminnaksi, joten on tärkeää, että Euroopan mailla on oma riippumaton mittalaite avaruudessa, joka voi toimia paitsi päätöksenteon tukena, niin myös auttaa valvomaan tehtyjä ympäristönsuojelusopimuksia.