Eurooppalaiset seuraavat törmäystä komeettaan
Heinäkuun 4. päivänä, aamulla klo 8.52 Suomen aikaa, Nasan Deep Impact -luotaimen iskeytyjä törmää komeetta Tempel 1:n pintaan ja saa aikaan suuren kraatterin. Törmäystä ja siitä avaruuteen lentävää pölypilveä havaitsemaan on mobilisoitu lähes kaikki tähtitieteelliset observatoriot - mukana on ESAn komeettaluotain Rosetta, jonka sijainti on havaintojen kannalta erinomainen.
Deep Impact -luotaimen törmäys komeettaan on ensimmäinen kerta, kun pystötähden koostumusta päästään kunnolla tutkimaan. Luotain koostuu itse kahdesta osasta: on 370 kiloa painava pääosin kuparista koostuva itseohjautuva törmääjä, jonka komeetan ohi lentävä emoalus vapauttaa matkaan noin vuorokautta ennen törmäystä. Emoalus väistää komeettaa ja tutkii kaukoputkillaan ja mittalaitteillaan itse komeetan ydintä, sitä ympäröivää kaasua sekä törmäyksessä syntyvää roipepilveä. Törmäyksen voimasta avaruuteen lentävä aine on komeetan ydinainetta, ja siten sen koostumuksen analysointi kertoo suoraan mistä aurinkokunnan vanhimmat kappaleet on tehty.
Vaikka komeettoja on tutkittu lähietäisyydeltä monta kertaa, on tämä ensimmäinen kerta, kun komeetasta saadaan koostumushavaintoja. Lisäksi Deep Impactin ottamien kuvien tarkkuus ylittää olennaisesti esimerkiksi ESAn Giotto-luotaimen Halleyn komeetan ytimestä aikanaan ottamien lähikuvien tarkkuuden. Koska komeetat ovat säilyneet lähes muuttumattomina aurinkokunnan alusta saakka, on niiden tutkiminen koko planeettakuntamme synnyn selvittämistä.
Törmäys synnyttää komeetan ytimen pintaan kraatterin, joka on kooltaan omakotitalon ja jalkapallostadionin väliltä - riippuen siitä, kuinka kovaa ainetta ydin on. Sen syvyys saattaa olla parikymmentä metriäkin. Kraatterin kokoinen määrä ainetta sinkoaa törmäyksen voimasta avaruuteen, ja aineen mukana on niin pinta-ainetta kuin syvemmällä olevaa koskematonta jään ja kiven seosta. Kun Aurinko paistaa ulos avaruuteen sinkoutuneeseen aineeseen, komeetan kirkkaus kasvaa vähäksi aikaa, kunnes sinkoutunut aine leviää avaruuteen.
Deep Impactin jälkeen parhaiten näitä kosmisia postipaketteja historian hämystä tulee tutkimaan ESAn Rosetta-luotain, joka on parhaillaan matkalla kohti komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa. Törmäyksen aikaan se on noin 50 miljoonan kilometrin päässä Tempel 1-komeetasta ja Aurinko paistaa komeettaan sen näkökulmasta lähes 90 asteen kulmassa, mikä tekee sen havaintopaikasta erinomaisen.
Rosetta käyttää havaintoihin kahta spektrometriään, mikroaaltojen alueella toimivaa MIROa ja näkyvän valon sekä infrapunaisen valon alueella toimivaa VIRTIS-mittalaitetta. MIRO selvittää sinkoutuneen aineen kemiallista koostumusta ja kaasun lämpötilaa. VIRTIS puolestaan havaitsee sinkoutuneen aineen lämpösäteilyä, minkä perusteella voidaan määrittää komeetan mineralogiaa.
Rosetta-luotaimen ultravioletti-instrumentti ALICE on paras törmäystä havaitseva ultraviolettilaite, ja se tutkii osaltaan myös komeetan kemiallista koostumusta. Luotaimen OSIRIS-kameralaitteisto ottaa törmäyksen ajan kuvia ja niiden perusteella tutkijat toivovat voivansa rakentaa kolmiulotteisen kuvan syntyvästä kaasupilvestä, kun kuvat yhdistetään maanpäälisten teleskooppien ottamiin kuviin.
Lukuisat kaukoputket Maan pinnalla ja kiertoradalla tulevat havaitsemaan myös törmäystä, minkä lisäksi Amerikan ja Tyynenmeren alueen (missä törmäys näkyy parhaiten) tähtiharrastajat ovat kaukoputkiensa ääressä tiiviisti.
ESA käyttää Rosetta-luotaimen ohella Maan kiertoradalla olevaa XMM-Newton -avaruuskaukoputkeaan havaintojen tekemiseen, minkä lisäksi Teneriffalla sijaitseva ESAn 1-metrinen OGS-teleskooppi on mukana havaintojenteossa. Myös Hubblen avaruusteleskooppi seuraa tapahtumia.
Euroopan eteläisen observatorion ESOn suuret Chilessä sijaitsevat kaukoputket ovat eräistä tehokkampia törmäystä havaitsevia laitteita, ja ne saavat tapahtumasta erittäin tarkkoja kuvia niin näkyvän valon kuin infrapunaisenkin alueella.
Ensimmäiset tiedot näistä eurooppalaisista havainnoista - niin ESOn kaukoputkilta kuin ESAn avaruusaluksilta - saadaan muutaman tunnin kuluttua törmäyksestä heinäkuun 4. päivänä ja hieman käsiteltyinä aikaisin seuraavana päivänä. Deep Impact -luotaimen ottamat kuvat ovat saatavissa myös samaan aikaan.
Tapahtumia seurataan ESAn nettisivuilla ja satelliitin kautta näkyvässä ESA TV:ssä (lisätietoja http://television.esa.int). Myös NASA TV seuraa tapahtumia tiiviisti ja sitä voi katsoa myös internetin välityksellä. ESAn keskuksissa järjestetään samanaikaisesti tilaisuuksia, joihin toimittajat ovat tervetulleita; linkki ilmoittautumislomakkeeseen on oikealla.
