Kirjoita avaruustutkimuksen tulevaisuus!
Euroopan avaruusjärjestö kutsuu 15-30 -vuotiaita kirjoittajia osallistumaan tieteiskirjoituskilpailuun, jossa tarkoituksena on kirjoittaa lyhyt (enintään 2500 sanaa) tarina tulevaisuuden avaruusteknologiasta, avaruustutkimuksesta tai toisten planeettojen asuttamisesta. Kilpailun teema on "tieteistarinasta tavalliseksi tekniikaksi", ja tekstejä pyydetään ESAan ensi helmikuun loppuun mennessä.
Tieteiskirjailijat ovat kautta aikojen viitoittaneet tulevaisuuden mahdollisuuksia. Jo 1600-luvulla Cyrano de Bergerac tarinoi kuumatkasta ja Jules Vernen sukellusvene Nautiluksen tutkimusmatkat innoittivat puolestaan 1800-luvun lukijoiden mielikuvitusta. Tämän päivän tulevaisuudenkuvia maalailevat muunmuassa William Gibson kyberavaruuseikkailuillaan sekä Kim Stanley Robinson nerokkaalla Marsin kolonisaatiosta kertovalla trilogiallaan.
Nyt ESA on päättänyt antaa nuorille tieteiskirjoittajille mahdollisuuden kertoa omat visionsa tulevaisuudesta järjestämällä kansainvälisen scifi-kirjoituskilpailun: Clarke-Bradburyn kansainvälisen tieteiskirjoituskilpailun. Kilpailu on nimetty Arthur C. Clarken ja Ray Bradburyn mukaan. Heidän teoksensa ovat inspiroineet jo useita avaruustutkimuksen sukupolvia.
"Toivottavasti kilpailuun saadaan paljon osanottajia ja se inspiroi yhä enemmän nuoria ihmisiä kirjoittamaan scifiä," totesi Arthur C. Clarke kilpailun julkistamisen yhteydessä ja jatkoi: "Tämän päivän nuoret elävät keskellä teknologiaa, jonka monia sovelluksia käsiteltiin tieteiskirjallisuudessa minun omassa nuoruudessani - ja osa jopa omissa teoksissani!"
"Teimme ESAssa viime vuonna tutkimuksen, jossa etsimme tieteiskirjallisuudesta käytännössä mahdollisesti toteutettavaksi soveltuvia ideoita", kertoi kirjoituskilpailun vetäjä David Raitt ESAsta. Tutkimuksen perusteella uusista, mutta vanhoista ideioista koottiin kauniisti kuvitettu kirjanen. "Jatkuva tekninen kehitys on tuonut kerran aivan mahdottomilta kuulostavat ideat lähelle toteuttamiskelpoisia kehitysprojekteja", kommentoi Raitt tutkimustuloksia.
Tutkimuksessa kerättiin yli 250 erilaista avaruuslentoihin liittyvää teknistä keksintöä ja ideaa tiedemiehiltä, insinööreiltä, scifi-kirjailijoilta ja maallikoilta, niin scifi-kirjallisuudesta sekä elokuvistakin. Näitä ideoita tutkitaan nyt tarkemmin ja osa niistä on jo otettu syvempään pohdintaan.
Yksi tällainen aikanaan täysin utopistinen, mutta nyt jo mahdollinen keksintö on kiertoradalle saakka nouseva hissi. Vuonna 1895 venäläinen teoreetikko Konstantin Tsiolkovski matkusti Pariisiin ja sai Eiffel-tornia katsoessaan idean kiertoradalle nousevasta tornista. Arthur C. Clarke toi idean uudelleen esiin 1979 kirjoittamassaan novellissa "The Fountains Of paradise". Kyseisellä kiertoratahissillä ihmiset ja materiaalit saataisiin kätevästi avaruuteen kiertoradalle yltävällä hissillä.
Paitsi että kyseessä on varsin suurikokoinen rakennusprojekti, on esteenä ollut yksinkertaisest tarpeeksi kestävien materiaalien puuttuminen. Vetolujuudeltaan erittäin hyvien hiilinanoputkien löytyminen toi kuitenkin ensimmäistä kertaa tutkijoiden käsiin materiaalin, jolla kiertoratahissin rakentaminen olisi mahdollista. Nykyisin ajatellaan, että avaruushissi voitaisiin rakentaa periaatteessa seuraavien parin vuosikymmenen kuluessa; Seattlessa sijaitseva HighLift Systems-yhtiö on tehnyt alustavia suunnitelmia avaruushissin rakentamisesta ja heidän laskelmiensa mukaan hissi pudottaisi kiertoradalle kuljetettavan materiaalin kilohinnan noin kymmeneen euroon kilolta!
Aurinkopurjeet ovat toinen tieteiskirjallisuudesta käytäntöön ongittu tekniikka. Sen esittivät ensimmäistä kertaa Cordwainer Smith ja Arthur C. Clarke novellissaan 'Sunjammer'; purje on purje avaruudessakin, mutta tavallisen tuulen sijaan alusta kuljettaa eteenpäin aurinkotuuli, Auringosta pakenevien hiukkasten jatkuva virta. Koska aurinkotuuli pn maanpäällisiä tuulia huomattavasti heikompaa, pitää purjeen olla paljon merillä nähtäviä suurempi.
Auringon säteilypaineen lisäksi purjeeseen voidaan puhaltaa keinotekoisesti laserilla. Vaikka asia kuullostaa kenties vielä tieteistarinamaiselta kuin aikaisemmat, on sitä kuitenkin jo testattu ja todettu toimivan. Amerikkalaisessa kokeessa lennätettiin vast'ikään pieni kulhon muotoinen 'valoalus' 20 metrin korkeuteen laserpulssien voimalla. Samaan aikaan Euroopassa ESA ja Saksan avaruusvirasto DLR suunnittelevat koeluontoista 20 neliömetrisen aurinkopurjeen prototyyppiä avaruudessa käytettäväksi.
Kirjoituskilpailu lyhyesti
Clarke-Bradburyn kansainvälisen tieteiskirjoituskilpailuun voivat osallistua 15-30 -vuotiaat nuoret ESAn jäsenmaista. Kirjoituksen tulee olla lyhyt, enintään 2500 sanaa pitkä, ja sen tulee käsitellä tulevaisuuden avaruusteknologiaa, avaruustutkimusta tai toisten planeettojen asuttamista. Kirjoitusten tulee olla perillä ESAssa 28. helmikuuta 2003.
Kainsainvälinen arvostelulautakunta valitsee kirjoituksista viisi loppukilpailijaa, joiden joukosta valitaan voittaja. Voittajakirjoittaja kutsutaan ensi vuonna Bremenissä, Saksassa pidettävään Kansainvälisen astronauttisen federaation vuosikokoukseen (IAF) esittämään teoksensa. Tämän lisäksi parhaat jutut päätyvät ESAn julkaisemaan kirjaan.
Kaikki kiinnostuneet saavat lisätietoja täältä tai voivat ottaa yhteyttä:
David Raitt
Technology Transfer and Promotion Office
European Space Agency, ESTEC, The Netherlands
email: david.raitt@esa.int
