Kivat pikku paholaiset: DevILS

Perinteisesti avaruusalusten rakentaminen on kuin räätälintyötä; kutakin lentoa varten on kehitetty omanlainen satelliittinsa, johon on suunniteltu ja valmistettu omat osansa. Tällainen kallis tapa on ollut paikallaan avaruusajan alussa ja hyvin erikoisissa tieteellisissä lennoissa, mutta nyt tekniikka on kehittynyt niin pitkälle, että satelliitteja voitaisiin rakentaa lähes hyllyllä odottavista standardoiduista palasista. ESA pyrkii kehittämään yhdessä eurooppalaisten avaruuslaitteita tekevien yhtiöiden kanssa systeemejä ja satelliittiosia, joita voitaisiin käyttää useissa erilaisissa avaruusaluksissa.

Jo nyt ESA on ottanut askeleen kohti valmiista palasista tehtäviä satelliitteja käyttämällä jo kehitettyjä systeemejä alunperin suunniteltujen lentojen lisäksi toisilla lennoilla. Vast'ikään laukaistun Integral-gammateleskoopin sähkönsaannista, tietoliikenteestä ja asennonsäädöstä vastaava huolto-osa on samanlainen kuin aikaisemmin laukaistussa XMM-Newton -röntgensatelliitissa. Ensi kesänä kohti Marsia lähtevässä Mars Express -luotaimessa on suuri osa samaa komeettaluotain Rosettan kanssa, ja mikäli Venus Express -luotain päätetään lopulta tehdä, käyttää sekin samaa perustekniikkaa uudelleen. Jos jo kehitettyä teknologiaa voidaan käyttää uudelleen, säästetään huomattavasti aikaa ja rahaa.

DeVILS vie ajattelua vielä pitemmälle tekemällä systeemeistä lisäksi älykkäitä ja yksinkertaisia. Monitoiminen uusi systeemi kykenee suoriutumaan samasta, mihin aikaisemmin vaadittiin useampia. Näin aluksen luotettavuus kasvaa taloussäästöjen lisäksi.

Koska systeemejä on tarkoitus käyttää mitä erilaisimmissa lennoissa, ei ESA ole pyytänyt avaruusyrityksiä valmistamaan entiseen tapaan tarkasti määriteltyjä osia tai laitteita, vaan esittelemään pitkien kokemustensa perusteella erilaisia tapoja tehdä yleisesti satelliittisysteemeistä yksinkertaisempia, kevyempiä, toimintavarmempia ja edullisempia. "Uskomme, että tällä erikoisella tavalla pystymme saamaan hyviä ideoita kaikenlaisten satelliittien tekemiseen, emme vain yksittäisiin lentoihin soveltuvia ratkaisuita", sanoo Anton Linssen, ESAn tieteellisten lentojen hallinnasta vastaavan toimiston johtaja.

Linssen on vakuuttunut siitä, että tiedesatelliittien ja -luotaimien lisäksi uusi teknologia tekee myös tietoliikenne-, navigointi- ja maanhavainnointisatelliiteista edullisempia ja parempia.

Toinen erikoinen DevILS -ohjelman piirre on se, että se laittaa normaalisti keskenään kilpailevat yhtiöt tekemään työtä yhdessä. "Mielestämme on hyvä pyytää heiltä yhteisesti ehdotuksia, koska silloin he joutuvat myös etsimään kaupallisilla markkinoilla kilpailukykyisiä ratkaisuita", Linssen toteaa.

DevILS -ohjelman ensimmäisessä vaiheessa ovat mukana ranskalais-saksalais-brittiläinen Astrium, ranskalainen Alcatel ja italialainen Alenia Spazio tasavertaisina kumppaneina. Heidän kauttaan mukana ovat myös Saab Ericsson (Ruotsi), Dutch Space (Hollanti), SENER (Espanja) ja Contravenes (Sveitsi).

Ensimmäinen uutta konseptia noudattava ESAn avaruusalus tulee todennäköisimmin olemaan Merkuriusta tutkiva BepiColombo. Vastaisuudessa DevILS tekee lennoista edullisempia, joten "kykenemme rakentamaan useampia satelliitteja aikaisempaa nopeammin. Siksi pystymme tarjoamaan tiedeyhteisölle enemmän vastinetta niille rahoille, jotka jäsenmaamme maksavat tiedebudjettiin - joko teemme nykyistä enemmän lentoja tai sitten saamme niihin mukaan enemmän tutkimuslaitteita, jolloin joka tapauksessa saamme enemmän tieteellisiä tutkimustuloksia", lupaa Linssen.

Lisätietoa:

Ton Linssen
ESA - Head of Science Management Support Office
E-mail: antonius.linssen@esa.int

Science Programme Communication Service
Tel: +31 (0)71 565 3223
E-mail: monica.talevi@esa.int