ESA title
Asteroideja on monen muotoisia ja kokoisia
Agency

Kolmannen asteen yhteyksiä?

04/09/2003 153 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Euroopan Avaruusjärjestön tekemä asteroidien ja muiden aurinkokunnan pienkappaleiden tutkimus on valokeilassa taas kerran, kun on havaittu uusi aurinkokuntamme halki liikkuva suuri asteroidi.

ESAn avaruuteen laukaisema infrapunavalon alueella taivasta kuvannut teleskooppi ISO osoitti, että yli kilometrin kokoisia asteroideja saattaa olla jopa kaksi miljoonaa sillä avaruuden alueella, joka tunnetaan ‘asteroidivyöhykkeenä’. Planeettojen vetovoima voi tönäistä pikkuplaneettoja pois paikoiltaan, jolloin ne putoavat kohti Aurinkoa, mikä tarkoittaa, että ne voivat kulkea ristiin maapallon kiertoradan kanssa ja mahdollisesti törmätä Maahan.

Kun aurinkokunta syntyi, muodoistuivat planeetat Auringon ympärille kovan meteoripommituksen vallitessa; suuri asteroidimyrsky alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten ja kesti suunnilleen 500 miljoonaa vuotta. Kaikki aurinkokunnassa kierrelleet pikkukappaleet eivät joutuneet planeetojen rakennusosiksi, vaan näitä planeettojen ”tähteitä” kiertää aurinkoa vielä nykyäänkin. Useimmat niistä sijaitsevat ns. asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin ratojen välillä.

Ironisesti tämä prosessi, jonka ajatellaan alunperin edesauttaneen elämän alkua kylvämällä maahan kallisarvoisia orgaanisia yhdisteitä, uhkaa nyt elämää.

Haughtonin kraateri
Haughtonin kraateri

On olemassa vakuuttavia todisteita siitä, että Maahan osuneen asteroidin törmäys nopeutti dinosaurusten kuolemaa. Jukatanin niemimaalla, Meksikon rannikolla, on jäänteitä tuolloin syntyneestä suuresta iskeytymäarvesta.

Maata uhkaavat asteroidien törmäysten lisäksi myös niiden jäisten sukulaisten, pyrstötähtien törmäykset. Ne voisivat aiheuttaa suurtakin tuhoa, jos ne törmäisivät planeettaamme. Nämä kappaleet liikkuvat tavallisesti kaukana, jopa Pluton takana, mutta ne voivat suistua tavanomaisilta radoiltaan, kun ne kulkevat tähtien tai valtavien kaasupilvien ohi.

Komeettojen ajatellaan olevan aurinkokunnan alkukantaisia rakennuspalikoita, ja ESAn kohti komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa laukaistava Rosetta -luotain voi auttaa meitä ymmärtämään niiden olemuksesta enemmän. Olisi esimerkiksi kiinnostavaa tietää, voisiko elämä olla lähtöisin pyrstötähtien hiiliyhdisteistä.

Pyrstötähden todennäköisyys osua maahan on myös hyvin pieni, mutta törmäykset eivät ole mahdottomia. Kun pyrstötähti Shoemaker-Levy 9 törmäsi Jupiterin kanssa vuonna 1994, saivat kaukoputken ympäri maailman - ja NASAn/ESAn Hubble-avaruusteleskooppi - vaikuttavia kuvia tästä historian ensimmäisestä havaitusta törmäyksestä kahden kappaleen välillä aurinkokunnassamme.

SOHO see two comets plunging into the Sun
SOHO see two comets plunging into the Sun

Satoja pieniä pyrstötähtiä nähdään joka vuosi, ja osa niistä pyyhkäisee hyvin läheltä Aurinkoa. Niitä kutsutaan 'sungrazer'-pyrstötähdiksi, ja ne palavat kokonaan auringon kuumassa kaasukehässä.

Näiden kamikaze-komeettojen ansiosta ESAn/NASAn Aurinkoa tarkkailevasta SOHO-avaruusaluksesta on tullut tähtitieteen historian tuotteliain pyrstötähtien löytäjä. Alunperin Auringon purkausten tarkkailuun tarkoitetun LASCO-koronagrafi-instrumentin ansiosta SOHO voi tarkkailla laajaa aluetta avaruudesta Auringon ympärillä, ja se on nyt ESAN tärkein työkalu pyrstötähtien tutkimuksessa.

Related Links