Mars Express lensi laukaisupaikalle Baikonuriin
Ensimmäisen eurooppalaisen Mars-planeetalle suuntaavan luotaimen testit on saatu valmiiksi Toulousessa, Ranskassa. Kuusi kuukautta kestäneiden tiivistahtisten testien jälkeen Mars Express ja sen mukana lentävä Beagle 2 luotain lennätettiin Baikonurin kosmodromiin Kazakhstaniin 19. maaliskuuta. Laukaisu Baikonurista tapahtuu venäläisellä Soyuz-Fragat -kantoraketilla kesäkuun 2003 alussa.
Mars Express on ESAn ensimmäinen toiselle planeetalle lentävä avaruusalus. Luotaimen pääsuunnittelijana ja rakentajana toimi Astrium yli kahdenkymmenen muun eurooppalaisen yrityksen kanssa yhteistyössä. Mars Express -luotaimen valmistaminen oli kaksinkertainen haaste, sillä sen tekemisen aikataulu oli tiukka ja budjetti oli kuristettu minimiin; luotaimen erittäin monimutkaisten järjestelmien suunnittelu onnistui hyvin, minkä lisäksi luotaimen hinta on noin puolet siitä, mitä samanlaiset aikaisemmat luotaimet ovat kustantaneet.
Salaisuus edulliseen hintaan ja nopeaan valmistumiseen oli Rosetta-luotaimeen tehtyjen osien ja siinä käytettävien tekniikoiden soveltaminen myös uuteen luotaimeen. Tehokkaampi projektinhallinta ja teollisuuden suurempi toimintavapaus alusta lähtien yhteistyössä ESAn kanssa auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa osaltaan.
Tämän vuoden kesäkuussa oleva laukaisuikkuna Marsiin on paras 17 vuoteen. Silloin Marsin ja Maan etäisyys toisistaan on pienin mahdollinen, joten laukaistava luotain voi painaa huomattavastikin enemmän kuin esimerkiksi kahden vuoden päästä olevan sauraavan laukaisuikkunan aikaan. Konkreettisesti ero tulee esiin siinä, että mikäli Mars Express olisi laukaisu vasta kahden vuoden kuluttua, ei laskeutujaa olisi voitu ottaa mukaan lainkaan.
Kun Mars Express laukaistaan matkaan kesäkuun alussa, saapuu se perille punaisen planeetan luoksi joulukuussa. Se vapauttaa Beagle II -laskeutujan ennen kiertoradalle asettumistaan ja ryhtyy tutkimaan Marsia havaintolaitteillaan soikealta radalta, joka vie sen lähes Marsin molempien napa-alueiden ylitse. Beagle II laskeutuu omatoimisesti planeetan pinnalle ja tutkii ilmakehän lisäksi kiviä ja marsperää pienikokoisilla instrumenteillaan. Laskeutujassa on robottikäsivarren päässä korkealle nouseva stereokamera sekä pieni johdon päässä liikkuva myyrä, joka kykenee porautumaan pinnan alle mahdollisesti siellä olevaa jäätä etsimään.
Kiertoradalle planeettaa kiertämään jäävä Mars Express kykenee puolestaan tutkimaan havaintolaitteillaan Marsin pintaa ja pinnan alapuolisia kerrostumia aina muutamaan kilometrin syvyyteen saakka. Sen tehokkain instrumentti on tutka nimeltä MARSIS, joka kykenee havaitsemaan pinnan alla olevasta marsperästä noin sadan metrin syvyydestä aina muutaman kilometrin syvyyteen saakka. Nyt tehokkaimman Marsia tutkivan luotaimen, Mars Odysseyn, laitteet näkevät pintarakenteen vain noin metrin syvyyteen saakka.
Mars Expressin kamerat kuvaavat suurella tarkkuudella pinnalla olevia mineraaleja ja näyttävät miten ne ovat levittäytyneet pinnalle. Tämä tieto on olennaista, kun tutkijat koettavat ymmärtää pinnan alla olevan jään levittäytymistä eri puolille planeettaa. Luotaimessa on kaikkiaan seitsemän erilaista havaintolaitetta, jotka mittaavat lisäksi Marsin ilmakehää ja kertovat toivottavasti mekanismeista, joilla vesihöyry ja muut ilmakehän kaasut ovat voineet karata avaruuteen. Marsilla on ollut aikanaan Maan kaltainen tiivis ja tiheä ilmakehä, mutta se on ohentunut historian kuluessa ilmakehän kaasujen vuodettua avaruuteen.
Veden sijainnin ja sen jakautumisen tietäminen Marsin pinnalla ja pinnan alla on hyvin tärkeää, koska vesi on elämän tarvitsema aine. Vesi kertoo myös Marsin geologisesta historiasta ja auttaa osaltaan selvittämään paitsi Marsin, niin myös koko aurinkokunnan kehitystä. Veden olemassaolon ja sijainnin tietäminen tuo myös miehitetyt avaruuslennot Marsiin yhden askeleen lähemmäksi.
