Osallistu avaruusmatkan suunnitteluun: auta ESAa nimeämään seuraava avaruusasemalle suoritettava lento
ESAn kaikki Kansainväliselle avaruusasemalle suuntautuneet lennot ovat kantaneet omaa, erityistä nimeään. Osan nimistä ESA on keksinyt itse, mutta osa nimistä on valittu kilpailuilla.
Osallistuminen niihin on ollut innokasta, ja siksi ESAn miehitettyjen avaruuslentojen osasto antaa jälleen kaikille Euroopan kansalaisille tilaisuuden osallistua avaruusmatkan suunnitteluun ehdottamalla nimeä lennolle, jollla ESAn astronautti Christer Fuglesang nousee avaruusasemalle.
Fuglesang osallistuu ns. lentospesialistina 11-päiväiselle STS-128-lennolle, jonka kohteena on Kansainvälinen avaruusasema (ISS). Tällä hetkellä avaruussukkula Discoveryn suunniteltu laukaisuajankohta on 6. elokuuta 2009, jolloin Fuglesang lähtee toiselle avaruuslennolleen 13-päiväisen ISS:lle joulukuussa 2006 tehdyn STS-116-lentonsa jälkeen.
Saavuttuaan avaruusasemalle Fuglesang tapaa ESAn astronautin Frank De Winnen, joka on ISS:n retkikunnan nro 20 pysyvää jäsenistöä. Fuglesangin saapumishetkellä avaruusasemalla on kuusihenkinen miehistö, joka koostuu neljän eri avaruusjärjestön astronauteista: ESAn, NASAn, Roscosmoksen ja Kanadan avaruusjärjestön astronauteista.
Tieteellisten kokeiden ja Maan havainnointitehtävien lisäksi Fuglesang tulee suorittamaan kaksi kolmesta suunnitellusta avaruuskävelystä. Avaruuskävelyjen aikana hänen tehtävänään on poistaa tyhjä ammoniakkisäiliö ja valmistella avaruusasema valmiiksi vastaanottamaan liitosmoduuli 3:n, joka on Euroopassa rakennettu aseman eri moduuleita toisiinsa liittävä osa. Ensimmäisen avaruuskävelyn aikana eurooppalaisen Columbus-laboratorion ulkopinnasta irrotetaan (EuTEF)-säteilynmittauslaitteisto. EuTEF tuodaan takaisin Maahan samalla kun Fuglesang palaa maahan STS-128-lennolta.
Fuglesang on myös vastuussa monikäyttöisistä logistiikkamoduulista (MPLM:stä), joka on Italiassa kehitetty rahdin (esim. tieteellisten laitteiden ja säilytystelineiden, ruoan, vaatteiden ja veden) ISS:lle kuljettamiseen tarkoitettu rahtimoduuli. MPLM kuljetetaan Kansainväliselle avaruusasemalle avaruussukkula Discoveryn hyötyökuormatilassa. Asemalle saapumisen jälkeen robottivarsi siirtää sen pois sukkulan rahtitilasta ja kiinnittää sen avaruusasemaan paineistettuna moduulina, jolloin miehistö pystyy purkamaan kuorman.
“Kaikenikäisten ja kaikista Euroopan maista kotoisin olevien ihmisten ylitsepursuavan innokas osallistuminen aikaisempiin ESAn avaruuslentojen nimeämiskilpailuihin osoittaa, kuinka kiehtovana ja inspiroivana monet eurooppalaiset pitävät ihmisten suorittamia avaruusmatkoja”, sanoo ESAn miehitettyjen avaruuslentojen osaston koordinointitoimiston päällikkö Piero Messina. “Tämä lento suoritetaan hyvin jännittävässä vaiheessa erityisesti eurooppalaisten miehitettyjen avaruuslentojen ja tutkimusmatkojen historiaa. Lento on eurooppalainen sanan varsinaisessa merkityksessä: italialaisen rahtimoduulin kuljetuksesta vastaa ESAn ruotsalainen astronautti, joka tapaa Kansainvälisellä avaruusasemalla retkikunnan miehistöön kuuluvan ESAn belgialaisen astronautin. Odotamme saavamme monta hyvää ehdotusta innokkailta osallistujiltamme.”
Kilpailu on avoin kaikille ESAn jäsenvaltioiden kansalaisille ja asukkaille.* Voittavasta nimestä tulee Fuglesangin avaruusmatkan virallinen nimi, ja voittaja saa eurooppalaisten astronauttien allekirjoittamalla lennon logolla varustetun kehyksen.
Lisätietoa osallistumisesta on nähtävissä englanninkielisestä tiedotteesta osoitteessa:
http://www.esa.int/esaCP/SEM6KEQORVF_index_0.html
