Rosetta ohitti Lutetia-asteroidin onnistuneesti

Ohitus oli suuri menestys ja Rosetta toimi ongelmitta. Etäisyyttä 130-kilometriseen Lutetiaan oli lähimmillään 3162 kilometriä 10. heinäkuuta kello 19.10 Suomen aikaa.

Kuvat näyttävät Lutetian olevan tiheästi kraatteroitunut monien törmäysten seuraksena sen 4,5 miljardin vuoden olemassaolon aikana. Rosettan liikkuessa lähemmäksi paljastui asteroidin pinnalta suuri maljamainen painauma. Asteroidin muoto itsessään osoittautui hieman pitkulaiseksi.

Kuvat otti Rosettan OSIRIS-instrumentti, jossa yhdistyvät sekä laaja- että kapea-alaiset kamerat. Lähimmän ohituksen aikana voitiin erottaa tarkimmillaan 60-metrisiä yksityiskohtia Lutetian pinnalla.

"Uskon tämän olevan hyvin vanha kappale. Olemme nähneet jäänteen aurinkokunnan syntyajoista", arvioi OSIRIS-instrumentin päätutkija Holger Sierks Max Planck -instituutista Saksan Lindausta.

Hurautus asteroidin ohi

Rosetta kohtasi asteroidin 15 km/s keskinäisellä nopeudella ja itse ohilento kesti vain reilun minuutin ajan. Kamerat ja muut instrumentit kuitenkin aloittivat toimintansa tunteja tai jopa vuorokausia aiemmin ja jatkoivat havainnointia myös ohituksen jälkeen. Pian ohituksen jälkeen Rosetta alkoi lähettää dataa Maahan käsiteltäväksi.

Lutetia on ollut arvoitus vuosien ajan. Maanpinnan teleskoopit ovat tuottaneet siitä hämmentäviä tutkimustuloksia. Joiltakin ominaisuuksiltaan se muistuttaa hiilipitoista C-tyypin asteroidia, jotka ovat jäänteitä aurinkokunnan syntyajoilta. Toisissa havainnoissa se on myös vaikuttanut M-tyypin metallipitoiselta asteroidilta, jotka syntyivät luultavasti suurempien kappaleiden törmäysten seurauksina.

Rosettan uusien kuvien ja mittausdatan analyysin toivotaan auttavan selvittämään pinnan koostumus ajan myötä.

Lutetia instrumenttien kohteena

Rosetta käytti ohituksen aikana anturien koko valikoimaansa, joihin kuuluivat sekä kamerat että muunlaiset mittalaitteet. Osa Philae-laskeutujan laitteistakin kytkettiin päälle. Yhdessä ne etsivät merkkejä erittäin harvasta kaasukehästä, magneettisista ilmiöistä sekä tutkivat asteroidin pintakoostumusta ja tiheyttä.

Lutetian läheltä avaruudesta etsittiin myös pölyhiukkasia, joita voitaisiin analysoida. Näidenkin instrumenttien tuloksia odotetaan myöhemmin.

Ohitus merkitsee Rosettalle yhden sen päätavoitteen saavuttamista. Alus jatkaa matkaansa seuraavaksi vuoteen 2014 asti pääkohteensa, komeetta Churyumov-Gerasimenkon, kohtaamiseen. Sen on määrä tutkia komeettaa kuukausien ajan lähietäisyydeltä aloittaen lähes Jupiterin kiertoetäisyydeltä aina siihen asti kun komeetta käy lähimmillään Aurinkoa. Marraskuussa 2014 Rosetta irrottaa Philae-laskeutujan, joka kiinnittyy komeetan ytimen pinnalle.

"Mahtavaa!", iloitsi ESAn tiedejohtaja David Southwood heti ohituksen ensimmäisten tulosten julkistamisen jälkeen. "Tämä on ollut suuri päivä eurooppalaiselle avaruustutkimukselle ja tieteelle. Kellokoneistomaisen tarkka toiminta on kunnianosoitus jäsenmaidemme tutkijoille, insinööreille sekä teollisuudelle eikä vähiten ESAlle itselleen. Seuraavaksi matka jatkuu vuoden 2014 komeetan kohtaamiseen."

Juuri nyt Rosettan tutkijaryhmät keskittyvät kuitenkin Lutetian datan analysointiin ja sitä puretaan vielä yli viikon ajan avaruusaluksesta. Aiemmin tuntemattomasta asteroidista tuli ohituksen myötä tuttu avaruuden kohde.