ESA title
Pian lauakistavassa GOCEssa on myös suomalaista osaamista
Agency

Uusi avaruusstrategia Suomelle

03/03/2009 281 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Suomen kansallinen avaruusstrategia vuosille 2009-2011 julkistettiin tänään. Strategia toteaa kansainvälisen yhteistyön olevan Suomelle välttämätöntä, ja tässä yhteistyössä osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön toimintaan on olennaisessa osassa.

Tiistaina julkistetun avaruusstrategian visiona on, että ”Suomi on edelläkävijä avaruustoiminnan valituilla alueilla. Teknologian, kaukokartoituksen ja paikannuksen mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaasti ja laaja-alaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla.” Koska Suomi sijoittaa Euroopan mittakaavassa erittäin vähän avaruusalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, etenkin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, on Suomelle kannattavinta osallistua kohdennettuihin hankkeisiin.

Suomen avaruustoiminnan julkinen panostus muodostuu pääasiassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta sekä ministeriöiden yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille osoittamasta budjettirahoituksesta. Vuonna 2008 julkinen panostus oli noin 50 M€, josta noin 20 M€ on Tekesin avaruustoimintaan kohdistama julkisen tutkimuksen osuus. Jotta uuden avaruusstrategian tavoitteet voisivat toteutua, tulisi julkisen rahoituksen osuutta lisätä ja rahoituspohjaa laajentaa.

Vuonna 2008 avaruustoimintaa rahoittivat Tekes, Suomen Akatemia, Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetusministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö. Strategia ei ehdota toimintojen keskittämistä monien muiden maiden tapaan yhteen avaruusvirastoon, vaan korostaa strategian laatineen avaruusasiain neuvottelukunnan (ks. tarkennus) koordinoivaa tehtävää.

Julkisen rahoituksen kasvattamista puoltavat erityisesti avaruusteknologian tieteellinen merkitys, sovellusten laajat yhteiskunnalliset hyödyt ja politiikkatoimien tukeminen, kuten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden tukeminen. Panostuksen kasvu tulee strategian ehdotuksessa suunnata kansallisiin toimenpiteisiin ja kansainvälisesti toteutettaviin avaruustoiminnan sovellusohjelmiin kuten Galileo ja GMES, ESA:n teknologiaohjelmiin ja mahdollisiin valikoituihin bilateraalisiin avaruusohjelmiin. Strategia kehottaa Suomea toimimaan myös aloitteellisemmin mm. näissä ohjelmissa.

Avaruuslaitteita valmistavan teollisen toiminnan liikevaihto Suomessa oli vuonna 2007 noin 15 M€ ja se työllisti noin 150 henkeä. Suomalaisia avaruusteknologian suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvia yrityksiä on noin 20. Teollisen toiminnan merkitys on keskeinen tavoitteellisen ja tuloksekkaan ESA ohjelmatoiminnan toteuttamiseksi.

Uusi avaruusstrategia ottaa huomioon avaruustekniikan hyödyntämiseen liittyvän yritystoiminnan kasvun ja mahdollisuudet. Innovatiivisille pienille ja keskisuurille yrityksille hyödyntämiseen liittyvä palveluliiketoiminta on valmistavaa markkina-aluetta huomattavasti potentiaalisempi ja houkuttelevampi segmentti. Taloudellisesti merkittävimmät avaruustoiminnan sovellukset ovat satelliittitietoliikenne, -navigointi sekä kaukokartoitus.

Samalla avaruustoiminnan määrittely tulee yhä vaikeammaksi, koska monet sovellukset käyttävät hyväkseen mm. navigointi- ja karttapalveluita. Näiden yritysten vuosittainen liikevaihto Suomessa on kuitenkin satoja miljoonia euroja ja kasvaa nopeasti. Avaruusstrategia suosittaa myös merkittävää lisäystä avaruustekniikkaa soveltavan yritystoiminnan julkiseen rahoitukseen.

Strategia tunnustaa myös avaruustoiminnan epäsuoran hyödyn yhteiskunnalle. Tutkimuksen, teknologian ja innovaatiotoiminnan kautta myös Suomeen syntyy kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamispääomaa, jota tiedeyhteisö ja teknologiaa kehittävä teollisuus sekä useat muut toimialat voivat hyödyntää. Avaruudesta tehtävä tutkimus tuottaa uutta ja tarpeellista tietoa ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Lisäksi se edistää perustutkimuksellista osaamista tähtitieteestä, aurinkokunnasta, Maan lähiavaruudesta, sekä Maan ja sen ilmakehän ominaisuuksista. Avaruustoiminnan saavutukset ovat yleisesti kiinnostavia ja medianäkyvyys saa nuoret kiinnostumaan opiskelusta luonnontieteiden ja teknologian parissa. Globalisaation myötä kilpailu osaajista kiristyy, joten avaruustoiminnan koulutuksellinen näkökulma korostuu tulevaisuudessa.

Taustatietoa:

Avaruusasiain neuvottelukunta on yhdestätoista jäsenestä sekä kymmenestä asiantuntijajäsenestä koostuva Työ- ja elinkeinoministeriön koolle kutsuma työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä selvityksiä ja esityksiä sekä antaa lausuntoja avaruusalan tutkimuksen ja koulutuksen sekä alan teollisen toiminnan kehittämiseksi, avaruustoiminnasta saatavan tiedon hyödyntämiseksi sekä alan suomalaisten osapuolten yhteistoiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukunta myös koordinoi strategian toimenpiteiden toteuttamista ja tekee tarkennuksia toimenpidesuunnitelmaan nyt laadittujen tavoitteiden pohjalta.

Kansallinen avaruusstrategia on laadittu vahvistamaan avaruustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja avaruussovellusten laaja-alaista hyödyntämistä. Avaruustoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään erityisesti ilmastonmuutos- ja ympäristötutkimuksessa, elinkeinoelämässä, ja viranomaistoiminnassa. Avaruusteknologian sovellukset ovat kansalaisten, viranomaisten ja yritysten käytössä päivittäin, ja ne vaikuttavat kasvavasti kansantalouden kehitykseen. Yhteiskunnan eri toimijoiden riippuvuus avaruuteen sijoitetuista infrastruktuureista on kasvanut yhä suuremmaksi.