Uutta tietoa Titanista
Tänään on kulunut kaksi ja puoli vuotta ESAn Huygens-luotaimen historiallisesta laskeutumisesta Titaniin. Nyt tuoreet tutkimustulokset Saturnuksen suurimmasta kuusta ovat valmiit julkistettaviksi. Tutkijoiden mukaan Huygensin silmin katsottuna Titanissa on edelleen paljon uutta ja jännittävää löydettävää.
ESAn Huygens-luotain laskeutui Titanin pinnalle laskuvarjon avulla 14.1.2005. Laskeutuminen kesti kaksi tuntia ja 28 minuuttia. Laskeutumisen jälkeen luotain lähetti tietoja kuun pinnalta vielä 70 minuutin ajan ennen Cassinin etääntymistä ulottumattomiin.
Titan-tutkijoiden yhteisen analysointurakan ensimmäiset, alustavat tulokset julkaistiin 8.12.2005 Nature-lehdessä. Nyt kun on kulunut taas puolitoista vuotta, tutkijat ovat valmiit lisäämään tuoreita tietoja Titanista saamaansa kuvaan.
Kun planetologit ovat voineet nyt sovittaa Titanista laaditut tietokonemallit luotaimen lähettämiin tietoihin, näyttäytyy Titan yhä enemmän toiminnallisena ympäristönä, joka muistuttaa monissa suhteissa hyvin paljon Maata.
Huygens havaitsi, että ilmakehä oli odotettua usvaisempi, koska siinä oli pölyhiukkasia eli aerosoleja. Parhaillaan tutkijat koittavat ymmärtää paremmin mitä näistä aerosoleista saadut tarkemmat tulokset merkitsevät; tässä auttaa erityinen Titanin ilmakehää jäljittelevä kammio.
Kun luotain oli laskeutunut alle 40 kilometrin korkeuteen, usva selkeni ja kamerat pystyivät ottamaan ensimmäiset selkeät kuvat kuun pinnasta. Kuvien paljastama epätavallinen maisema osoitti selvästi, että pinnalla oli virrannut nestettä, mahdollisesti metaania, joka oli aiheuttanut eroosiota. Yhdistämällä Cassinista otettuja kuvia Huygensin paikan päällä pinnalla tekemiin mittauksiin voidaan ymmärtää paremmin miten Titanin omituiset olosuhteet ovat muovanneet tätä maisemaa.
Luotaimen laskeutuessa Titanin tuulet kuljettivat sitä pinnan yläpuolella. Uusi, tuuliin perustuva ilmakehämalli paljastaa, että Titanin ilmakehä on kuin jättiläismäinen kuljetushihna, joka kierrättää kaasua etelänavalta pohjoisnavalle ja takaisin.
Myös alustava havainto hyvin matalataajuisesta radioaallosta (ELF) on yhtä lailla innostanut planetologeja. Mikäli kyseessä on luonnollinen ilmiö, voidaan ilmiötä käyttää hyväksi kuun pinnanalaisen rakenteen selvittämiseen, jolloin syvyyksistä voidaan löytää kenties kokonainen piilossa oleva valtameri.
Huygensin matkaa Titanin ilmakehän läpi pinnalle asti on tutkittu erittäin huolellisesti, ja aiheesta on laadittu lukuisia artikkeleita. Kun tutkijat eivät saaneet Cassinissa olleen häiriön vuoksi tietoa tuulia mittaavalta dopplermittarilta (DWE), pystyttiin Huygensiä Maasta käsin seuranneiden radioteleskooppien vastaanottaman signaalin erittäin tarkan analysoinnin avulla selvittämään myös Huygensin lentorata. Kun radioinsinöörien ja tutkijoiden huolellisen työn perusteella oli Huygensin lentorata pystytty saamaan selville hyvin tarkasti, voitiin määrittää tarkka tuuliprofiili ja kyettiin sijoittamaan joitakin Huygensistä saatuja kuvia ja tietoja oikeaan yhteyteen.
Huygensin lukuisten instrumenttien ja mittausanturien tulokset on analysoitu perusteellisesti, ja niistä saadut tuoreet todisteet tuovat ainutlaatuisen lisän luotaimen laskeutumisen aikana saatuihin tietoihin.
Lehdistötietoja
Jean-Pierre Lebreton, ESA Huygens Project Scientist
Email: Jean.Pierre.Lebreton @ esa.int
Jonathan Lunine, Huygens Interdisciplinary Scientist, Lunar and Planetary Laboratory, University of Arizona, USA
Email: Jlunine @ lpl.arizona.edu
Ralph Raulin, Huygens Interdisciplinary Scientist, Laboratoire de Physique et Chimie de l'Environnement, Paris, France
Email: Raulin @ lisa.univ-paris12.fr
