|
|
Uusia menetelmiä Itämeren valvontaan ja turvallisuuteen 
Avaruustekniikalla on paljon annettavaa Itämeren suojelulle, valvonnalle ja liikenteelle. Maanantaina pidetty seminaari kartoitti miten satelliitteja sekä niiden keräämiä erilaisia tietoja voidaan käyttää konkreettisesti alueen ympäristön ja asukkaiden hyväksi. "ESAlla ja avaruudella on annettavaa tulevaisuuden infratruktuurille ja palveluille", luonnehtii Tekesin teknologiajohtaja Kimmo Kanto. "Näemme enemmän ja enemmän Euroopassa kehitettyjä operatiivisia järjestelmiä, niistä näkyvimpinä ovat GMES ja Galileo -projektit. Sen sijaan asiakkaiden tarpeisiin tuotetuista palveluista on pulaa."
Juuri näiden palvelujen hahmotteleminen tulevaisuuden rahoitushakuja varten oli yksi Helsingissä 12.4. järjestetyn "Information and Communication Technology Services for Environment, Safety and Security in the Baltic Sea" –kokoontumisen tärkeimmistä tavoitteista. Paikalla oli noin 70 sekä tutkimustahojen, yritysten että rahoitustahojen edustajia tieto- ja viestintäteknologian laajalta alueelta. Kokoontumisen järjestäjinä toimivat Tekes, ESA ja Itämeren tutkimusyhteistyön rahoittajayhtymä BONUS EEIG (Baltic Organisations' Network for Funding Science EEIG).
Sen sijaan, että kehityshankkeiden parissa suunniteltaisiin uusia satelliitteja, tähdätään olemassa olevien avaruushyödykkeiden entistä parempaan käyttämiseen. Siinä avainasemassa ovat innovaatioiden kehitykseen erikoistuneet rahoittajajärjestöt, jotka tarjoavat uusien ideoiden esittäjille asiantuntemustaan ja kokemustaan. "Yhdistämme sekä avaruudessa olevaa että maanpäällistä teknologiaa ja järjestelmiä", kertoo Tony Sephton, ESAn integroitujen sovellusten edistämisen johtaja. "Tämä prosessi aloitettiin ESAn ja sen jäsenvaltioiden avaruusasioista vastaavien ministerien päätöksellä 2007."
Avaruussovelluksia yhteiskunnan hyväksi arjessa yhdistävät sovellukset ovat osoittaneet hyötynsä esimerkiksi jäänmurtotoiminnassa, jossa Ruotsin merenkulkuhallitus kehuu laskeneensa polttoainekulunsa puoleen jäätilanteesta kertovien kaukokartoituskuvien käytön kautta. Toinen käytössä oleva sovellus on Itämeren öljypäästöjen yhdistäminen satelliittien tutkakuvien sekä liikennetietojen avulla niihin syyllistyneisiin laivoihin.
Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä alkuvaiheissaan tuettavat järjestelmät ovat yhteiskunnallisesti kestäviä eli taloudellisesti kannattavia. ESA vastaa oman osuutensa rahoituksesta Artes 20 IAP -ohjelman kautta.
"Mittausten käyttäjät yleensä rahoittavat niiden tekemisen", toteaa ruotsalainen Hans Dahlin EMODNETistä (European Marine Observation and Data Network), "Heillä ei ole yllykettä datan antamiseksi toisille käyttäjille. EMODNET rakentaa järjestelmää datan jakamiseen." Mittausdatan jakamisen lisäksi tarvitaan myös menetelmien yhtenäistämistä, virheanalyysia ja tiedottamista. Tämä näkyy Dahlinin mukaan etenkin verrattaessa meritutkimuksen karttadataa kansallisilla rajoilla, joissa on paikoin suuriakin epäjatkuvuuksia. "Jos todella haluat kehittää jotain, sinun täytyy osallistua käyttäjäryhmien omiin kokoontumisiin", neuvoo Dahlin tutkijoita innovaatioiden kaupallistamisessa. "Heillä on keskuudessaan erilaisia ideoita tarpeistaan. Voit saada jotkut heistä kiinnostumaan ja päästä vuoropuheluun oman osaamisesi hyödyntämisestä."
Esimerkkinä onnistuneesta sovellusprojektista Dahlin kertoo 70-luvulla alkuun saatetusta öljyvuotojen leviämisennusteita tekevästä järjestelmästä. Asiakkaan, eli Ruotsin rannikkovartioston toiveita vastaamaan tehty, aluksi yksinkertainen järjestelmä kehitettiin eteenpäin vuosien kuluessa. Ajan myötä siitä muodostui taloudellisesti kannatava juuri yhteistyön ja vuoropuhelun kautta. Seatrack Web -palvelu on käytössä yhä tänäkin päivänä.
Ilmatieteen laitoksen jääpalveluryhmän päällikkö Ari Seinä otti esimerkiksi tiedonkulun ongelmista Itämerellä laivojen juuttumisen pakkautuneisiin jäihin 4.-5. maaliskuuta lähellä Ruotsin rannikkoa. Suomalainen risteilijäalus Viking Amorella oli yhtenä osallisena ja törmäsi tuolloin toisen laivan kanssa. "Opittavaa tapahtuneesta riittää. Vaikka tietoa olisi saatavilla ja viranomaiset antaisivat varoituksia alueelle menemisestä, tieto ei tavoittanut käyttäjiä", Seinä kertoo. "Tarjolla tietoa tarkassakin mittakaavassa, mutta merellä hitaat tietoliikenneyhteydet asettavat rajoituksia."
Seinä ehdottaa ongelmiin ratkaisuksi sekä käyttäjien koulutusta, että liikenteelle tuotekehitystä ongelmallisten paikkojen tarkan tiedon välittämiseksi käyttäjille.
"Tämän päivän esiin nousevien kiinnostavien tiedeaiheiden tutkimus tehdään vuosina 2012-2015, mikä puolestaan tarkoittaa, että ne kaupallistetaan noin vuosien 2020-2025 seutuvilla", arvioi BONUS-ohjelmajohtaja Andris Andrusaitis. Hurjalla vauhdilla muuttuva tieto- ja viestintäteknologian ympäristö poikkeaa Andrusaitisin arvion mukaan paljon nykyisestä etenkin uuden sukupolven internetillä ja verkkoratkaisuillaan. Se vaatii sovellusten ja palvelujen kartoitukselta kaukokatseisutta. Seminaarin loppupuolella osallistujat jaettiin eri sovellusalueiden pienryhmiin, joissa kerättiin mahdollisimman monipuolisia näkemyksiä ja ideoita jaoteltaviksi edelleen projektikohteiksi. Samalla herätettiin ajatuksia ja luotiin yhteyksiä tulevaisuuden yhteistyötä varten yli toiminta-alueiden ja kansallisuusrajojen.
"Tärkeintä oli, että mukana oli ympäristötieteiden ja teknologiateollisuuden edustajia ja he saivat mahdollisuuden keskustella ESAn sekä integrated applications -ohjelman edustajien kanssa", tiivistää Tekesin teknologia-asiantuntija Tuomo Suortti, joka jää odottamaan Itämeren alueen maiden rahoitusorganisaatioiden aloitteita asiassa.
Kanto Kimmo, Teknologiajohtaja, Tekes Puh. +358 10 60 55852 Sähköposti: kimmo.kanto @ tekes.fi
Tony Sephton, Awareness manager for integrated applications promotion, ESA
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
