Alkuperäinen CryoSat laukaisuvalmistelujen aikana

Päätös on hyvin tärkeä, koska tutkijat Euroopassa ja muuallakin odottivat suurella kiinnostuksella satelliitin lähettämiä tietoja. Olemme hyvin tyytyväisiä, että pystyimme tekemään päätöksen tänään", totesi Volker Liebig, ESAn Maan havainnointiohjelman johtaja.  
 

	CryoSat havainnekuvassa

Uuden suunnitelman mukaan CryoSat-2 voitaisiin laukaista maaliskuussa 2009. Satelliitin tieteelliset tavoitteet ovat samat kuin alkuperäisellä CryoSatilla: havaita maanpäällisen ja meren päällä olevan jääkerroksen paksuutta, seurata paksuuden muutoksia ja auttaa siten selittämään osaltaan yhteyttä ilmastonmuutoksen, napajäätiköiden sulamisen ja meren pintakorkeuden nousun välillä.

Päätös CryoSat-2:n tekemisestä on tärkeä myös lennon maasegmentin rakentamisen sekä satelliitin mittalaitteiden validoinnin kannalta. Mukana olevat tahot voivat nyt jatkaa jäätiköillä ja merillä tehtäviä validointikampanjoita.
 
 

CryoSatin DORIS-radiovastaanotin

CryoSat-2 vastaa alkuperäisiä CryoSatia
 
CryoSatin lento kestää vähintään kolmen vuoden ajan, minkä kuluessa satelliitti mittaa senttimetrien tarkkuudella jäätiköiden ja merijään paksuudessa tapahtuvia muutoksia. Satelliitti kiertää Maata hyvin kaltevalla radalla, jolta se pystyy havaitsemaan lähes koko maapallon pinta-alaa.

CryoSatin päähavaintolaite on SIRAL-tutkainterferometri, joka useista aikaisemmista vastaavista avaruudessa olleista laitteista poiketen pystyy havaitsemaan myös hyvin jyrkkiä jään pintoja. SIRALissa on kaksi antennia, joista toinen lähettää signaalin kohti Maata ja sen jälkeen kumpikin antenni kuuntelee sen takaisin heijastunutta kaikua.

Aikaisemmin avaruudessa olleet tutkakorkeusmittarit ovat pystyneet saamaan tietoa vain laajoista, tasalaatuisista jääpinnoista, mutta SIRAL kykenee näkemään myös pienempiä jääalueita, jotka ovat muodoltaan myös epätasaisia ja joissa on jyrkkiäkin kulmia.

Havaintojen tarkkuuden kannalta on tärkeää tietää myös satelliitin sijainti hyvin tarkasti. Sitä varten CryoSatissa on mukana DORIS-niminen radiopaikannuslaite, jonka sijaintitietoa täydennetään tarkalla laserkorkeusmittarilla. Satelliitin asennosta saadaan tietoa puolestaan kolmella, tarkalla tähtietsimellä – kameroilla, jotka pystyvät paikantamaan kirkkaimmat tähdet taivaalla ja määrittämään satelliitin asennon niiden perusteella.
 
 
Lisätietoa:
 
ESA Media Relations Division
Tel: +33 01 53 69 7155
Fax: +33 01 53 69 7690