|
|
Cassini-Huygens asettunut kiertämään Saturnusta 
ESA PR 36-2004. Seitsemän vuoden lennon jälkeen Nasan, ESAn ja ASIn yhteinen avaruusluotain on saapunut onnellisesti perille rengasplaneetan ympärille. Cassini on nyt valmis aloittamaan neljä vuotta kestävän tutkimustyön Satunuksen ja sen kuiden parissa. Samalla Huygens-laskeutujaa valmistellaan lennon seuraavaa merkittävää vaihetta varten: Huygens singotaan joulukuussa kohti Saturnuksen suurinta kuuta, Titania. “Tämä on avaruustutkimusyhteistyötä parhaimmillaan,” totesi ESAn Tieteellinen johtaja, professori David Southwood, kun oli saatu vahvistus kiertoradalle pääsystä. “Vain harvaan planeettojenväliseen avaruuslentoon on kohdistunut niin paljon tutkijoiden ja avaruusharrastajien toiveita kaikkialla maailmassa. Onnittelut niille työryhmille, jotka tekivät tämän mahdolliseksi, sekä kaikille lentoon osallistujille, joilla tulevina vuosina on paljon tehtävää.”
Asettuminen Saturnusta kiertävälle radalle oli matkalennon viimeinen ja kaikkein kriittisin vaihe, josta avaruusaluksen oli selvittävä saavuttaakseen toimintansa kannalta oikean kiertoradan. Jos tämä vaihe olisi epäonnistunut, avaruusalus olisi vain lentänyt Saturnuksen ohi ja kadonnut aurinkokunnan ulko-osiin.
Viime yönä, Cassini-Huygens lähestyi Saturnusta sen rengastasojen alapuolelta. Käyttäen lautasmaista suurtehoantenniaan kilpenä pölyhiukkasten iskeytymistä vastaan, se kulki ensin rengastason läpi klo 05:03 Suomen aikaa noin 158 500 kilometriä Saturnuksen keskipisteestä. Renkaiden läpilento tapahtui F- ja G-renkaiden välisestä aukosta. Noin 25 minuuttia myöhemmin, klo 05:36 Suomen aikaa, luotain käynnisti toisen kahdesta päämoottoristaan ja piti sen käynnissä 97 minuuttia päästäkseen Saturnusta kiertävälle radalle. Rakettimoottorin syttymisestä ilmoittaneelta signaalilta vei 84 minuuttia tulla maahan 1500 miljoonan kilometrin päässä Saturnuksesta. Poltto sujui suunnitellulla tavalla ja se vähensi Cassini-Huygensin suhteellista nopeutta Saturnukseen nähden. Luotain ohitti planeetan uloimmat pilvikerrokset vain noin 19 000 kilometrin etäisyydeltä. Rakettimoottorin polton jälkeen luotain kääntyi ensin Maata kohti ilmoittaakseen pääsystä rengaskehien läpi, ja tämän jälkeen se suuntasi kameransa kohti Saturnuksen renkaita ottaakseen niistä lähikuvia lentäessään vain muutamia tuhansia kilometrejä niiden yläpuolella. Tämä oli ainutlaatuinen tilaisuus pyrkiä erottamaan renkaiden yksittäisiä osia, sillä Cassinin ei ole tarkoitus tulla uudestaan niin lähelle renkaita. Cassini suoritti lähiohituksen aikana useita erilaisia mittauksia syvältä kaasukehästä ja ympäristöstä.
Toinen rengastason läpilento tapahtui kello 08:50 Suomen aikaa.
ESAn tutkijat valmistautuvat tulevina kuukausina irrottamaan lennon päätehtävään rakennetun laitteen, Cassiniin kiinnitetyn Huygens-laskeutujan, joka irroitetaan ja suunnataan kohti Titania 25. joulukuuta. Laskeutuminen Titaniin tapahtuu tammikuussa 2005. Kaikkiaan 320-kiloa painava luotain, jonka ESAlle on rakentanut Alcatel Space, vie mukanaan kuusi tieteellistä mittauslaitetta, joilla analysoidaan ja tutkitaan ilmakehää ja sen dynamiikkaa laskeutumisen aikana. Jos luotain selviää pintaan osumisen aiheuttamasta iskusta, se alkaa analysoida ympäristönsä fyysisiä ominaisuuksia laskeutumisen jälkeen. Vaikka Titan on kuu, on se todellisuudessa Merkurius-planeettaa suurempi, ja se on olemukseltaan muutenkin planettan kaltainen. Sillä on esimerkiksi ohut hiilipohjaisia yhdisteitä sisältävä typpirikas ilmakehä. Titanin kemiallisen ympäristön arvioidaan muistuttavan maapallon olosuhteita ennen elämän ilmaantumista, mutta Titan on kylmempi (-180°C) ja vailla nestemuodossa olevaa vettä. Kun Huygens-laskeutujalta paikan päältä saatavia tietoja ja Cassinin ohilentojen aikana tekemiä havaintoja yhdistetään maanpäälisin kaukoputkin ja avaruusteleskoopilla saatuihin havaintotuloksiin, voidaan kenties ymmärtää nykyistä paremmin Maan ilmakehän kehittymisen ensimmäisiä vaiheita ja niitä mekanismeja, jotka johtivat elämän sarastukseen omalla planeetallamme.
Cassini on suurin ja monimutkaisin koskaan ulos maapallon lähipiiristä laukaistu luotain. Siinä on kaksitoista tieteellistä yhdysvaltalaisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien kehittämää laitetta, joilla suoritetaan perusteellista Saturnuksen, Titanin, jäätyneiden kuiden, rengasjärjestelmän ja magnetosfäärin tutkimusta. Emoalus Cassinin tutkimuslaitteista kaksi on valmistettu Euroopassa.
Cassini-Huygens on NASAn, ESAn ja Italian avaruushallinnon ASIn yhteistyöprojekti. Jet Propulsion Laboratory (JPL), joka on Pasadenassa sijaitsevan California Institute of Technologyn alainen tutkimuslaitos, valvoo lentoa Washingtonissa toimivan NASAn Avaruustiedetoimiston puolesta. Lisätietoja:
ESA Media Relations Division
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
