Mikropainovoimaa tutkiva Foton laukaistiin avaruuteen

Foton viipyy kiertoradalla 12 vuorokautta, jona aikana aluksessa suoritettavat kokeet ovat mikropainovoiman alaisuudessa ja joissakin tapauksissa ne myös altistetaan ulkoavaruuden ankarille olosuhteille. Lentonsa päättyessä kapseli palaa ilmakehään ja laskeutuu Venäjän ja Kazakstanin rajan lähellä sijaitseville aroille.
 
 
Eurooppalaisten 400 kg painava hyötykuorma sisältää koejärjestelyjä, jotka edistävät monia tutkimusalueita. Tieteellisiä kokeita on useilta eri tieteen aloilta, sillä lennolla tutkitaan mm. nestefysiikkaa, biologiaa, proteiinikiteiden kasvua, meteoreja, avaruuden säteily-ympäristöä ja eksobiologiaa (eli maapallon ulkopuolella olevaa elämää). Teknologisten kokeiden avulla pyritään etsimään tehokkaampia öljynporausmenetelmiä, parantamaan puolijohdeseoksia sekä kehittämään tekokkaampia lämmönsäätöjärjestelmiä.
 
 
Yksi harvinaisemmista eurooppalaisten hyötykuormista on ESA:n ja Saksan avaruustutkimuskeskuksen DLR:n yhteinen vesipitoista kasvuympäristöä tutkiva Aquahab-tutkimus, jonka avulla tutkitaan painottomuuden vaikutusta yksisoluiseen organismiin nimeltä Euglena gracilis sekä pieneen kirjoahventen sukuiseen kalaan.

Biobox-hyötykuorma koostuu kahdesta ohjelmoitavasta inkubaattorista, eli suljetusta ympäristöstä, joiden lämpötila, kosteus, ilman koostumus ja muut olosuhteet pidetään halutun laisina. Ne sisältävät viisi koejärjestelyä solubiologian alalta. Kolmessa näistä kokeista tutkitaan painottomuuden vaikutusta luuta muodostaviin ja luuta hävittäviin soluihin. Neljäs koe tutkii avaruussäteilyn ihokudosta vaurioittavia vaikutuksia, ja viidennessä puolestaan pyritään selvittämään painottomuuden vaikutuksia yhdistäviin kudossoluihin.

ESA:n ja Kanadan avaruusjärjestestön Eristo/Osteo-yhteistyöprojektiin kuuluu lisäksi kaksi muuta inkubaattoria. Nämä kaksi samanlaista laitteistoa sisältävät neljä lämpösäädettyä koealustaa, joiden avulla testataan ja arvioidaan lääkeaineiden ja kasvutekijöiden vaikutuksia luusolujen toimintaan.
 
 

	Biopan

Ranskalais-belgialaisen TEPLO-tutkimuksen tavoitteena on mitata lämmön siirtämiseen käytettyjen ns. lämpöputkien uusien mallien suorituskykyä ja ominaisuuksia painottomuudessa. Tällaisen teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa pienentää huomattavasti avaruudessa käytettävien lämmönsäädön alajärjestelmien massaa ja yksinkertaistaa niitä.

Avaruusaluksen ulkopuolelle on sijoitettu usean käyttäjän tutkimuslaitteisto nimeltä Biopan, jonka on määrä altistaa sisältämänsä 10 koejärjestelyä avaruuden ankarille olosuhteille koko avaruusmatkan ajaksi. Fotonin lämpösuojukseen on kiinnitetty Stone-6- ja Lithopanspermia-kokeet, joissa eläviä organismeja sisältävät kivenpalaset ovat alttiina ilmakehään saapumisen aikana oleville erittäin suurille lämpötiloille ja -paineille.
 
 
Samaten Fotonin ulkopuolelle on sijoitettu eräs kunnianhimoinen tutkimuslaitteisto, joka tunnetaan nimellä toinen Nuorten Insinöörien Satelliitti (Young Engineers' Satellite, YES2). Noin 450 opiskelijaa ESA:n jäsenmaista ja muista maista on suunnitellut ja rakentanut tätä 36 kg:n hyötykuormaa ESA:n koulutuslaitoksen ohjauksessa yhteistyössä päätoimittajan Delta-Utecin kanssa.

25. syyskuuta, juuri ennen Fotonin paluuta Maahan, vapauttaa YES2 sisältään 30 km pitkän vaijerin, mistä tulee pisin avaruudessa käytetty kiinnitysvaijeri. Vaijereiden avulla voidaan ohjata avaruusaluksia ja tuottaa sähkövirtaa, mutta YES2 testaa pitkän kiinnitysvaijerin käyttöä avaruusalusten maahanpaluussa. Vaijerin päästä irti päästettävä pieni maahanpaluukapseli pyrkii todistamaan, että pieniä hyötykuormia voidaan palauttaa maapallolle vain murto-osalla nykyisten menetelmien vaatimista kustannuksista. Kapseli laskeutuu Maahan lopulta oman laskuvarjonsa varassa.
 
 
Koko artikkeli :
 
http://www.esa.int/esaCP/SEMQDB13J6F_index_0.html