Artemis matkalla oikealle radalleen

Ariane 5:n kolmas vaihe jätti satelliitin 12. heinäkuuta soikealle radalle, jonka matalin kohta oli 590 km, korkein piste 17487 km ja kaltevuus päiväntasaajan suhteen 2,94°. Päämääränä oli rata, jonka ääripää olisi ylettynyt 35853 km:n korkeuteen, mistä satelliitti olisi jatkanut suoraan jokseenkin yhtä korkealla olevalle geostationaariradalle. Sellaisella radalla Maata kiertävä satelliitti tekee yhden kierroksen vuorokaudessa, eli se pysyy Maasta katsottuna paikallaan.

Laukaisun jälkeen itse satelliitti on toiminut odotetulla tavalla, minkä ansiosta sen pelastaminen voitiin aloittaan välittömästi. Lennonjohto kehitti nopeasti toimintasuunnitelman, jonka mukaan Artemis käyttää perinteistä rakettimoottoriaan ja uudenlaista ionityöntövoimalaitettaan siten, että se nousee lopulta halutulle radalleen, mutta kuluttaa samalla mahdollisimman vähän polttoainetta. Satelliitin toimintaiäksi on kaavailtu kymmentä vuotta, mihin polttoaineenkulutus vaikuttaa olennaisesti.

Artemiksen pelastusoperaatio tapahtuu neljässä vaiheessa, joista kaksi ensimmäistä on jo toteutettu onnistuneesti:

Ensiksi (18.-20. heinäkuuta) satelliitin rakettimoottoria käytettiin viisi kertaa Artemiksen ollessa ratansa Maata lähimmässä kohdassa. Näin radan korkeinta kohtaa nostettiin ylemmäksi noin 31 000 kilometriin ilman, että matalin kohta nousi olennaisesti korkeammalle.

Toisessa vaiheessa (22.-24. heinäkuuta) elliptinen kiertorata muutettiin ympyränmuotoiseksi kolmella perättäisellä poltolla. Niiden jälkeen Artemis kiersi Maata noin 31 000 km:n korkeudessa ympyräradalla. Radan kaltevuun päiväntasaajan suhteen on 0,8° ja kiertoaika noin 20 tuntia. Kun satelliitti oli turvallisesti tällä radalla, sen aurinkopaneelit avattiin kokonaan ja kaksi suurta antellipeiliä käännetiin auki.

Tällä hetkellä Artemis toimii normaalisti tällä väliaikaisella radallaan ESAn ja satelliitin rakentaneen Alenia Spazio-Telespazion ohjauksessa. Se osoittaa kohti Maata ja seuraa aurinkopaneeleillaan Aurinkoa. Seuraavassa vaiheessa (pari kuukautta syyskuun lopusta laskien) Artemis nostetaan hitaasti geostationaariradalle ionimoottorin avulla. Zenon-kaasun ionisoinnin avulla toimiva moottori oli tarkoitettu alunperin vain satelliitin asennonsäätöön, joten se pitää testata ja ohjelmoida uudelleen ennen kuin sitä voidaan käyttää tähän alunperin suunnittelemattomaan tehtävään: moottoria tullaan käyttämään aina vähän aikaa, minkä jälkeen sen ohjaustietokoneisiin ladataan aina uusi ohjelma.

Samalla kun Artemis kipuaa spiraalinmuotoisella radalla kohti lopullista paikkaansa geostationaariradalla, käydään sen systeemit läpi ja sen toiminta varmennetaan, jotta se olisi käytössä mahdollisimman pian. Tämä pari kuukautta kaikilla uusilla tietoliikennesatelliiteilla kestävä alkuvalmistelu olisi tapahtunut joka tapauksessa, joten Artemis päässee toimintaan vain hieman myöhässä laukaisuvirheen vuoksi.

Seuraavan kerran Artemiksesta tiedotetaan syyskuun lopussa, kun kiertoradan nostaminen alkaa.

Lisätietoja aiheesta lehdistölle antaa Franco Bonacina ESA:n lehdistötoimistosta, puh. +33 5 94 33 49 10.

Lisätietoja Suomessa antaa Tekesin avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto, puh. 050 5577 853.

Artemiksen viimeisiä kuulumisia on myös ESAn www-sivuilla osoitteessa http://www.esa.int/artemislaunch.