Artemis on avaruudessa - mutta...
Ariane 5 -kantoraketti laukaisia Artemiksen ja pienemmän japanilaisen satelliitin onnistuneesti avaruuteen klo 2.58 aamuyöllä perjantaina. Raketin kolmannessa vaiheessa olleen vian vuoksi satelliitit jäivät kuitenkin liian matalalle kiertoradalle.
Aluksi kaikki näytti sujuvan hyvin: valkoinen Ariane nousi komeasti lentoon ja syöksyi Kouroun iltataivaalle täsmälleen oikealla radallaan. Kaikki vaikutti siltä, että 35 minuuttia kestänyt Arianen lento olisi sujunut suunnitelmien mukaisesti. Artemis irroitettiin ensin kantoraketin kolmannen vaiheen nokasta ja sen jälkeen japanilaissatelliitti päästettiin irralleen. Irroitusuutisen jälkeen laukaisua seurannut yleisö riehaantui huurraamaan ta taputtamaan - mutta lennonjohto ei yhtynyt aplodeihin.
Arianen laukaisujen yhteydessä on tapana juhlia onnistunutta laukaisua lennon virallisen päättymisen jälkeen, eli kun satelliitit on irroitettu raketista ja ne jatkavat lentoaan omin avuin. Lennonjohtajat tulee ulos Jupiter-lennonjohtorakennuksesta pihalle, minne on järjestetty juomaa ja ruokaa. Mutta nyt lennonjohtajat eivät hievahtaneetkaan istuimiltaan, vaan jatkoivat työtään vakavina.
Pian kävi ilmi, että Arianen lento 142 oli epäonnistunut osittain. Todennäköisesti kolmannen vaiheen polttoaineessa olleen vian vuoksi satelliitit jäivät puolet matalammanne radalle, kuin oli tarkoitus.
Artemis kykenee todennäköisesti itse lentämään nykyiseltä radaltaan alunperin kohteena olle geostationaariradalle, koska sen moottorit voidaan käynnistää uudelleen ja se oli suunniteltu siten, että se kykenisi tekemään ratamanöveerejä. Sen aikomuksena olikin vaihtaa paikkaa geostationaariradalla, mutta lentäminen matalammalta radalta 36 000 km:n korkeudessa olevalle geostationaariradalle kuluttaa huomattavasti enemmän polttoainetta. Siksi näillä näkymin Artemiksen elinikä tulee olemaan huomattavasti aiottua kymmentä vuotta lyhemmän, jos ja kun se saadaan aiotulle radalleen.
Joka tapauksessa Artemiksen käyttöönotto tulee viivästymään ja sen lentoa joudutaan muuttamaan. Itse satelliitti toimii kuitenkin hyvin. Epäonnistunutta laukaisua harmitellessa kannattaa muistella 90-luvulla lentänyttä Hipparcos-satelliittia, joka joutui myös “väärälle” kiertoradalle, mutta onnistui täyttämään tehtävänsä (taivaan kartoittamisen suurella tarkkuudella) jopa aiottua paljon paremmin.
Lisätietoja Arianen toimintahäiriöstä ja Artemiksen kohtalosta saadaan perjantaina 13.7. iltapäivällä Suomen aikaa, kun Kouroussa pidetään klo 10 sikäläistä aikaa aiheesta lehdistötilaisuus.
Artemiksen www-sivuilla http://www.esa.int/artemislaunch seurataan jatkuvasti.
