Astronauttihaku herätti kiinnostusta

Christer Fuglesang ja Horst Schaarschmidt pitävät astronauttijulistetta Tekesin Kimmo Kannon edessä.
23 Toukokuu 2008

ESA:n astronauttihaku on käynnissä, ja nyt keskiviikkona 21. toukokuuta astronautin ammattia ja siihen hakemista esiteltiin tarkemmin suomalaisille Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Paikalle saapui noin 150 kiinnostunutta.

ESA:n Astronauttikeskuksen avaruuslentäjäosaston varajojtajan Horst Schaarschmidtin viesti oli selvä: "Haluamme saada astronauteiksi parhaat henkilöt Euroopasta, riippumatta heidän kansallisuudestaan tai sukupuolestaan."

ESA:n astronauttien hakuohjelma käynnistyi maanantaina, toukokuun 19. päivänä, ja aikaisemmista kerroista poiketen nyt haku koskee kaikkia ESA:n jäsenmaita, eikä vain miehitettyjen avaruuslentojen kustannuksiin osallistuvia maita. ESA:an kuuluu 17 maata: Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia.

ESAn tavoitteena on valita neljä uutta avaruuslentäjää ensi vuonna. Näiden paikkojen haku käynnistyi 19. toukokuuta ja päättyy kesäkuun 15. päivänä. Hakemusten perusteella valitaan jatkoon pääsevät henkilöt, joille tehdään yksityiskohtaiset lääketieteelliset sekä psykologiset kokeet, joiden jälkeen lopulta noin vuoden kuluttua on jäljellä muutaman kymmenen ehdokkaan joukko. Heistä ESAn pääjohtaja tekee lopulliset valinnat asiantuntijalausuntojen perusteella vuonna 2009.

Christer Fuglesang kertoo astronautin työstä täydelle salille.

Euroopan avaruusjärjestö valitsi ensimmäiset astronauttinsa 1978 ottamaan osaa sukkulalennoille, joiden mukana oli eurooppalaistekoinen avaruuslaboratorio Spacelab. Avaruuslentojen yleistyttyä ja avaruusasemayhteistyön myötä on eurooppalaisten avaruuslentäjien joukkoa kasvatettu ja se oli suurimmillaan 2000-luvun alussa, jolloin ESAlla oli 16 astronauttia. Edellisen kerran ESA rekrytoi astronautteja laajalla hakukampanjalla vuonna 1992 ja vuonna 1998 astronauttiryhmää täydennettiin vuoden 1992 haun valitsematta jääneillä finalisteilla.

Astronauttien koulutus kestää noin neljän vuoden ajan, joten vuonna 2009 valittavat avaruuslentäjät voisivat olla valmiita lentoihin vuonna 2013. Nuorimmat heistä pääsevät mahdollisesti lentämään myös Kuuhun 2020-luvun alussa.

Ketkä voivat hakea?

Ensisijaisesti haun kohteena ovat 27-37 -vuotiaat henkilöt, mutta ikärajat eivät ole ehdottomia. Käytännössä ikää merkittävämpiä asioita ovat fyysinen suorituskyky, terveydentila, koulutus, ammatillinen pätevyys ja motivaatio. Näin ollen myös vanhempia henkilöitä voidaan hyväksyä mukaan. ESAn yleisten rekrytointisääntöjen mukaan järjestö ei palkkaa yli 55-vuotiaita.

ESA hakee henkilöitä, joilla on joko tieteellinen tai tekninen tausta, tai jotka ovat ammattilentäjiä. Lentokokemus ei ole välttämätöntä, mutta ilmailusta (sekä esimerkiksi sukeltamisesta, vuorikiipeilystä tai muista viileää harkintaa ja riskien tiedostamista vaativista ammateista ja harrastuksista) on etua.

Horst Schaarschmidt ja Christer Fuglesang kävivät houkuttelemassa suomalaisia astronauteiksi.

Tiedetaustaisilla hakijoilla tulee olla yliopiston päästötutkinto (tai vastaava) fysiikasta, biologiasta, kemiasta, geologiasta, matematiikasta, lääketieteestä tai muista luonnontieteistä. Vaihtoehtoisesti he voivat olla suuntautuneita teknisiin tieteisiin.

Lentäjien tulee olla koelentäjiä (joko siviili- tai sotilaspuolelta), heillä tulee olla vähintään 1000 lentotuntia korkeasuorituskykyisillä lentokoneilla. On toivottavaa, että heillä olisi myös yliopiston loppututkinto jollain aiemmin mainituilta tieteenaloilta.

Hakijoilla tulee olla kummassakin tapauksessa vähintään kolmen vuoden työkokemus ammateissaan ja heidän tulee läpäistä tarpeelliset lääketieteelliset sekä psykologiset testit. Silmälasien käyttäminen ei sinällään estä astronauttina toimimista, kunhan hän pystyy toimimaan hätätilanteessa ilman laseja. Hakijoilta ei myöskään edellytetä äärimmäisen kovaa kuntoa ja fyysistä suorituskykyä, mutta hyvä yleiskunto on välttämätön; itse asiassa huipputreenatuista lihaksista voi olla haittaa.

Lisäksi kaikilla hakijoilla tulee olla hyvä muisti, päättelykyky, keskittymiskyky, hyvä avaruudellinen hahmotus sekä käden taitoja. Hakijan tulee osata sujuvasti englantia (venäjän kielen taito katsotaan eduksi), ja hänen on osoitettava avaruuslentäjän työssä tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten vahvaa motivaatiota, joustavuutta, ryhmätyöskentelytaitoja, empatiaa ja emotionaalista vakautta.

Sukupuolella ei ole merkitystä hakuprosessissa, sillä miehet ja naiset voivat toimia astronautteina. Naisten fyysisen suorituskyvyn vaatimustasoa on sovitettu heidän keskimääräistä suorituskykyä paremmin noudattavaksi.

Kuinka hakea astronautiksi?

Hakuprosessi alkaa ESA:n nettisivuilta, osoitteesta www.esa.int/astronautselection.

Hakijoita pyydetään täyttämään sivulla ensin omat henkilö- ja yhteystietonsa, minkä jälkeen heidän tulee ladata ESAn palvelimelle sivulla olevien ohjeiden mukaisesti yksityislentäjän lupakirjaan oikeuttava lääkärintodistus. Lentolupakirjaa ei siis vaadita, vaan astronautin lääketieteelliset vähimmäisvaatimukset ovat samat kuin yksityislentäjillä. Ilmailulääkärin tulee täyttää JAR-FCL 3 -sääntöjen mukainen luokan 2 lomake ja antaa se hakijan mukaan; sitä ei siis toimiteta Ilmailuhallintoon, kuten lentolupakirjaa hankittaessa. Hakijan tulee skannata lomake ja liittää se hakemukseensa.

Suomessa toimivien Ilmailuhallinnon valtuuttamien ilmailulääkärien yhteystiedot ovat Ilmailuhallinnon sivuilla osoitteessa: www.ilmailuhallinto.fi/ilmailulaakarien_yhteystiedot

Christer Fuglesang
Ruotsalaisastronauttimme sukkulan sisällä

Mikäli käynti ilmailulääkärillä on mahdotonta, voidaan tarvittavat testit tehdä myös ESA:n ohjeiden mukaisesti yleislääkärin vastaanotolla. Tarkempia tietoja tästä on ESA:n astronauttihakusivuilla.

Hakutietojen ja lääkärintodistuksen syöttämisen jälkeen hakija saa 24 tunnin kuluessa ESA:sta henkilökohtaisen tunnuksen ja tiedot yksityiskohtaisemman hakulomakkeen täyttämiseen. Tietoja on mahdollista muuttaa ja täydentää kesäkuun 16. päivään saakka, jolloin hyväksytty lomake tulee viimeistään lähettää eteenpäin.

Hakijoista karsitaan ryhmä, joka otetaan mukaan tarkempiin testeihin. Heidän soveltuvuutensa testataan psykologisin, fysiologisin, kliinisin ja ammatillisin kokein ja testein, ja lopulta muutamaan kymmeneen hakijaan supistunut finalistijoukko kutsutaan viralliseen työhönottohaastatteluun. Karsintaprosessi kestää noin vuoden ajan ja vuoden 2009 puolivälissä neljä henkilöä valitaan mukaan Euroopan astronauttikeskukseen astronautin peruskoulutukseen.

Millaista on astronautin työ?

Lentäminen avaruudessa on vain hyvin pieni osa avaruuslentäjän työtä, vaikkakin kaikki tähtää juuri siihen.

ESA:n astronautit ovat virallisesti työssä ESA:n Miehitettyjen avaruuslentojen, mikropainovoimatutkimuksen ja avaruustutkimuksen ohjelman alaisuudessa toimivan Euroopan astronauttikeskuksessa (EAC, European Astronaut Centre). Keskus sijaitsee Kölnin lentoaseman vieressä Saksassa, mutta astronautit asuvat käytännössä eri puolilla Eurooppaa, Venäjällä Moskovan luona Tähtikaupungissa tai Yhdysvalloissa Houstonissa.

Astronauttien peruspalkka on ESA:n palkkataulukon mukainen kokeneen ammattilaisen tai asiantuntijan palkka, eli tehtävien ja virkaiän mukaisesti se voi olla välillä 4540 – 7370 euroa kuukaudessa. Tähän lisätään runsaiden matkojen päivärahat ja korvaukset ulkomailla asumisesta, ja lisäksi avaruuslennoista maksetaan erilliset korvaukset.

Valittavien astronauttien ensimmäinen ja tärkein tehtävä on ottaa osaa astronautin peruskoulutukseen, missä selvitetään perusteet avaruuslentämisestä, avaruusaluksista sekä kaikista fysikaalisista ja lääketieteellisistä avaruuslentämiseen liittyvistä asioista. Koulutukseen kuuluu myös intensiivinen venäjän kielen opiskelu, sillä venäjä on Kansainvälisen avaruusaseman toinen virallinen kieli. Peruskoulutuksen jälkeen henkilöt ovat vasta virallisesti astronautteja ja he voivat toimia mm. seuraavissa avaruuslentojen valmistelu- ja tukitehtävissä:

- yhteydenpito avaruusasemalla olevaan miehistöön Columbus-tutkimuslaboratorion ohjauskeskuksen lennonjohtoryhmän jäsenenä
- avaruusasemalla tehtävien toimien suunnitelmien tarkistus ja tekeminen
- avaruusasemalla tehtävien tieteellisten tutkimusten suunnitelmien tarkistaminen sekä niiden valmistelun tukeminen
- toisen, lennolle osallistuvan avaruuslentäjän perheen tukeminen lennon aikana
- Euroopan avaruusjärjestön edustaminen hyvin erilaisissa tilaisuuksissa
- käynnissä olevien ja tulevien avaruuslentojen ja teknologisten kehitysohjelmien toteuttamisen avustaminen

Peruskoulutuksen jälkeen astronautti voidaan nimittää mukaan Kansainväliselle avaruusasemalle tehtävälle lennolle joko pää- tai varamiehistössä. Lentoon valmistaudutaan noin vuoden kestävällä erikoiskoulutuksella, minkä aikana koulutukseen kuuluu mm. seuraavia asioita:

- avaruusaseman ja erityisesti sen Columbus-laboratorion käyttöön, huoltoon ja korjaamiseen liittyvä koulutus
- avaruusasemalla tehtävien hyvin erilaisten tieteellisten tutkimusten ja koejärjestelyjen tekemiseen sekä ylläpitoon liittyvä koulutus
- Sojuz -avaruusaluksen (joka on vuodesta 2010 alkaen tärkein kulkuväline avaruusasemalle) systeemien ja käyttämisen seikkaperäinen koulutus erilaisten robottilaitteistojen käyttämiseen liittyvää koulutus
- avaruuskävelyiden tekemiseen liittyvä koulutus

Suurin osa koulutuksesta tapahtuu Euroopan astronauttikeskuksessa Kölnissä (Saksassa), Johnsonin avaruuskeskuksessa Houstonissa (USA) ja Tähtikaupungissa Moskovassa (Venäjällä), mutta siihen liittyy myös käyntejä eri puolilla maapalloa sijaitsevissa erikoisosaamiskeskuksissa, erityisesti Japanin avaruushallinnossa Tsukubassa sekä Kanadan avaruusjärjestössä Montrealissa.

Eurooppalaiset avaruuslentäjät osallistuvat tyypillisesti pitkäkestoisen (noin kuusi kuukautta) avaruuslennon miehistöön avaruusasemalla, ja heidän tehtäviään lennon aikana ovat mm.:

- Sojuz-aluksen lentoinsinöörinä toimiminen kaikissa lennon vaiheissa (laukaisu, nousu avaruusasemalle, telakoituminen siihen, irtautuminen asemasta, ilmakehään saapuminen ja laskeutuminen)
- avaruusaseman lentoinsinöörinä toimiminen, mikä tarkoittaa tieteelliseen tutkimusohjelmaan osallistumista sekä koehenkilönä että kokeiden suorittajana, huolto- ja korjaustoimien tekemistä, avaruuskävelyiden tekemistä sekä erilaisten robottilaitteiden käyttämistä
- erilaisiin opetuksellisiin, koulutuksellisiin ja PR-tilaisuuksiin osallistumista avaruudesta tietoliikenneyhteyksien kautta

Lennon jälkeen astronautit paitsi sopeutuvat takaisin Maan painovoimaan, niin tekevät lennostaan tarkan raportin ja osallistuvat lennon arviointeihin sekä tulevien lentojen kehittämiseen saatujen kokemusten perusteella.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.