SOHO oli näyttelyn maamerkki.

Helsingin Kaapelitehtaalla 2.-4. marraskuuta pidetty Avaruus 2001 -näyttely oli yleisömenestys. Paikalle odotettiin noin 12 000 kävijää, mutta suureen avaruusnäyttelyyn tutustui kolmen päivän aikana noin 25 000 ihmistä.

Lähes kaikki Suomen avaruusalalla toimivat yhtiöt ja tutkimuslaitokset sekä tähtiharrastajat Kaapelitehtaalle kerännyt näyttely oli laaja-alaisin koskaan maassamme järjestetty avaruusalan tapahtuma. Suuren, luonnollista kokoa olleen SOHO-aurinkotutkimussatelliitin mallin rinnalle Merikaapelihalliin oli koottu 30 näytteilleasettajaa, planetaario, erikokoisia kaukoputkia, korkeatasoinen valokuvanäyttely, Marsin pintaa jäljittelevä simulaattori, erilaisia toimintapisteitä ja noin 500-paikkainen esitelmäsali, jossa alan parhaat asiantuntijat pitivät esityksiä aamusta iltaan. Lisäksi paikalla oli valtava määrä suomalaisen avaruus- ja tähtitiede-harrastuksen esittelelijöitä.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry järjesti Avaruus 2001 -tapahtuman 80-vuotisjuhlansa kunniaksi yhdessä Euroopan avaruusjärjestö ESAn, Teknologian kehittämiskeskus Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa. Tapahtumaa rahoittivat myös Suomen Kulttuurirahasto, opetusministeriö, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ja Tieteen tiedotus ry.

Kyseessä oli ESAn ensimmäinen laaja esittäytyminen suomalaiselle yleisölle; komean näyttelyosaston lisäksi paikalla vieraili kaksi ESAn astronauttia, ruotsalainen Christer Fuglesang ja saksalainen Ulf Merbold.

Avaruus 2001 -näyttelyn logo

ESA:n osaston ohella näyttelyn maamerkiksi muodostui mahdollisimman autenttinen Marsin maisemaa simuloiva hiekkalaatikko. Tämän Mars-simulaattorin tarkoitus oli luoda tunnelmaa sekä toimia erilaisten mars- kulkijoiden näyttämönä.

Hiekkalaatikko koostui punaisesta hiekasta sekä Lappajärven meteoriittikraaterilta tuoduista kosmista alkuperää olevista kivistä. Kokoa tällä hulppealla leikkipaikalla oli 4x4 metriä ja kokonaisuuden kruunasi suuri taustavalokuva Marsista.

Simulaattorin pinta rakennettiin tarkaksi kopioksi NASAn Pathfinder -luotaimen laskeutumisalueelta, josta suuren suosion saanut sympaattinen Sojourner -kulkija mönki suoraan suuren yleisön maailmanlaajuiseen suosioon vuonna 1997.

Useat Mars -kulkijat peruskoulun ala-astelaisten suunnittelemista ja toteuttamista kulkijoista aina venäläisten vuosikymmenien kokemuksella suunnittelemaan kulkijaan saivatkin testata toimivuuttaan simulaattorissa. Areenalla möyri myös suomalaisen Mars-osaamisen malliesimerkki MiRo; MiRo on ESAn tilaama Mars-kulkijan koeversio, jonka kehityksestä ja valmistuksesta vastaavat yhteistyössä Space Systems Finland, Teknillinen korkeakoulu ja Valtion teknillinen tutkimuskus. Se kykenee poraamaan näytteen marsperästä aina kahden metrin syvyydestä.