Avaruussukkula Columbia - tiedote no. 2

6 Helmikuu 2003

ESA INFO N° 03-2003 Avaruussukkula Columbian lauantaisen onnettomuuden tutkinta on edistynyt ja lennon viime vaiheista on saatu uutta tietoa. Samalla lennolla menehtyneiden seitsemän astronautin muistoksi ollaan järjestetty kaksi tilaisuutta.

Tiistaina, helmikuun neljäntenä päivävä NASAn Johnsonin avaruuskeskuksessa pidettiin Columbian astronauttiuhrien muistotilaisuus. Tilaisuudessa oli läsnä Yhdysvaltain presidentti G. W. Bushin lisäksi astronauttien perheiden edustajia sekä kansainvälisen kumppanien arvovieraita ja edustajia. Euroopan avaruusjärjestöä edustivat Euroopan astronauttikeskuksen johtaja, ESAn Houstonin toimiston vakituinen henkilökunta sekä ESAn lentoon STS-107 liittyneiden koejärjestelyjen paikallaoleva henkilöstö.

Torstaina, 6. helmikuuta pidetään Washington D.C.:ssä USA:n Kansalliskatedraalissa jumalanpalvelus astronauttien muistoksi. Paikalle saapuu Kansainväliseen avaruusasemaan osallistuvien maiden ja muiden avaruusohjelmien yhteistyökumppanien edustajia, minkä lisäksi useat Euroopan maat ovat lähettäneet omia edustajiaan tilaisuuteen. ESAa edustavat pääjohtaja Antonio Rodotà ja ESAn miehitettyjen avaruuslentojen johtaja Jörg Feustel-Büechl.

Onnettomuustutkinnan teknisiä yksityiskohtia

NASAn sukkulaohelman johtaja Ron Dittemore kertasi Johnsonin avaruuskeskuksessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa lauantain tapahtumia, jotka edelsivät yhteyden katkeamista sukkula Columbiaan.

  • Kello 15:52 Suomen aikaa kolme vasemmanpuoleisen laskutelineen jarrulinja n lämpötila-anturia osoittivat epänormaalia lämpötilan nousua vasemmanpuoleisessa laskutelinekuilussa. Tässä vaiheessa Columbia lensi Tyynen valtameren päällä ja lähestyi Kalifornian rannikkoa.
  • Kello 15:53 neljäs vasemman jarrulinjaan kiinnitetty anturi osoitti viide n minuutin aikana 17-22 asteen (Celsius) lämpötilan nousua. Sukkula lensi nyt Kalifornian päällä.
  • Kello 15:55 myös viides vasemmanpuoleiseen laskutelineeseen liitetty anturi mittasi hyvin nopeaa lämpötilan nousua.
  • Kello 15:57 kaikki vasemmanpuoleisen siiven lämpötilamittaukset putosivat nollaan asteikon alapuolelle, eli mittaustietoja ei enää saatu antureista. Nyt Columbia oli jo Arizonan ilmatilassa.
  • Kello 15:59, juuri ennen yhteyden katkeamista Columbiaan, vasemmanpuoleisen siiven ilmanvastus kasvoi siinä määrin, että kaksi sukkulan neljästä pystyakselin suuntaisesta ohjausraketista syttyi puolentoista sekunnin ajaksi hillitsemään sukkulan asennon kääntymistä lentorataan nähden vasemmalle lisääntyneen vasemmanpuoleisen ilmanvastuksen vuoksi. Alus oli tässä vaiheessa vielä hallittavissa, mutta sen asento eri akselien suhteen muuttui huomattavasti normaalia laskeutumista nopeammin.

Ron Dittemore mainitsi, että sukkulasta saatiin rekisteröityä tämän jälkeen vielä 32 sekunnin ajan erinäisiä mittaustietoja, mutta sen tulkitseminen on normaalia aikaavievempää ja on epävarmaa, onko siitä hyötyä tutkimuksille.

Dittemore kertoi lisätietoja myös sukkulaan iskeytyneestä eristekappaleesta. Noin 80 sekuntia Columbian laukaisun jälkeen sukkulan alla olleen suuren polttoainetankin eristekerroksesta irtonnut kappale oli kooltaan noin 50 x 40 x 15 cm ja se painoin noin 1,2 kilogrammaa.

Arviot kappaleesta perustuivat STS-107:n laukaisun aikana otettujen kuvien lisäksi tietoihin lokakuussa 2002 tapahtuneesta samankaltaisesta tapauksesta. Tuolloin sukkula Atlantiksen laukaisun yhteydessä tankista irtosi eristettä ja miehistö ennätti kuvaamaan sukkulasta irtaantunutta tankkia laukaisun aikana.

Näiden tietojen perusteella tehtyjen arvioiden mukaan eristeen iskeytyminen ei aiheuttanut uhkaa sukkulalle tai sen miehistölle, mutta analyysit toistetaan nyt tässä uudessa tilanteessa, jolloin tapauksen vaikutus sukkulan onnettomuuteen on mahdollinen.

Sukkulan jäänteiden kerääminen ja kokoaminen jatkuu samalla kun erityistä huomiota kiinnitetään sukkulasta jääneiden mahdollisesti tietoja sisältävien kappaleiden talteen saamiseen.

NASA tekee myös simulaatioita sukkulan lentotilanteesta, jotta tutkijat voisivat arvioida millainen mahdollinen vaurio saisi aikaan lennon viime vaihessa havaitun epäsymmetrisen ilmanvastuksen. Tutkimuksissa pyritään selvittämään myös kuinka laaja lämpösuojakerroksen tiiilissä ollut vaurio johtaisi sellaiseen sukkulan asteittaiseen täydelliseen hajoamiseen, jonka Columbia koki ilmakehään saapuessaan.

Kansainvälisen avaruusaseman tilanne ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat

NASA ja Kansainväliseen avaruusasemaprojektiin osallistuvat maat ovat käynnistäneet jo avaruusaseman lähitulevaisuutta kartoittavat tapaamiset.

Asemalla oleva miehistö on jatkanut toistaiseksi työntekoaan ennen onnettomuutta tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Tärkein työ juuri nyt on asemalle tiistaina 4.2. klo 16:49 onnistuneesti telakoituneen Progress-rahtialuksen tuomien tavaroiden ja tarveaineiden purkaminen.

Kaikki avaruusasemakumppanit pyrkivät siihen, että asema pysyy jatkuvasti miehitettynä. Sukkuloiden toistaiseksi puuttuessa päähuomio on venäläisten Sojuz- ja Progress-aluksissa, jotka pystyisivät huoltamaan asemaa parhaiten tässä uudessa tilanteessa. Kaikki suunnitellut lennot avaruusasemalle ovat arvioinnin alla, joten myös ESAn astronauttien lennot asemalle huhtikuussa ja lokakuussa ovat mukana arvioinnissa.

Eurooppalaisten tieteellisten kokeiden tulokset STS-107 -lennolta

Lennon aikana tehtyjen kolmen onnistuneen ESAn tieteellisen koejärjestelyn tutkijaryhmät ovat olleet hyvin surullisia lennon traagisesta päättymisestä, mutta samalla myös tyytyväisiä saamistaan erittäin laadukkaista tutkimustuloksista ja miehistön erinomaisesta työskentelystä lennolla.

Eri ainekerrosten dynamiikkaa ja tasapaino-ominaisuuksia tutkinut FAST (Facility for Adsorption and Surface Tension) toimi erinomaisen hyvin. Kyseessä oli laitteiston toinen matka avaruuteen, sillä se oli jo mukana lennolla STS-95 lokakuussa 1998, jolloin sukkulan miehistöön kuuluivat mm. veteraaniastronautti John Glenn ja ESAn astronautti Pedro Duque. Tutkimusohjelmassa oli kolme erilaista koejärjestelyä, jotka suoritetiin peräkkäin yhdelle saksalaiselle ja kahdelle italialaiselle tutkimusryhmälle.

Lämmönsiirtoputkiin ja -säteilimiin liittyneessä COM2PLEX -instrumentissa oli kolme erilaista kokeellista laitteistoa, jotka olivat peräisin belgialaiselta, ranskalaiselta ja saksalaiselta teollisuusyhtiöltä. Kokeista saatiin lennon aikana yksityiskohtaisia mittaustietoja ja niiden ansiosta laitteistoja voidaan kehittää paremmiksi.

Advanced Respiratory Monitoring System (ARMS) -kokeeseen liittyi seitsemän lennon aikana tehtyä ja yksi maanpäälinen koejärjestely, joiden tutkimusryhmät sijaitsevat Tanskassa, Saksassa, Italiassa ja Ruotsissa. Painottomuudessa tapahtuneista koehenkilöiden (astronauttien) hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan muutoksista saatiin erittäin korkealaatuista dataa ja kokeet onnistuivat erinomaisesti.

Lisätietoa eurooppalaisista tutkimuslaitteista ja koejärjestelyistä STS-107 -lennolla on osoitteessa http://www.spaceflight.esa.int/sts107 ja tiivistetty esite kokeista on ladattavissa omalle tietokoneelle osoitteesta http://www.estec.esa.int/spaceflight/transfer/sts107exp.

Lisätietoja on saatavissa ESAn lehdistöpalvelusta:
ESA Media Relations Service (Pariisi)
Tel: +33(0)1.53.69.7155
Fax: +33(0)1.53.69.7690

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.