Avaruussukkula Columbian onnettomuus - tiedote no. 4

STS-107 crew
Sukkulanennon STS-107 miehistö
2 Huhtikuu 2003

ESA INFO 07-2003. Avaruussukkula Columbian onnettomuutta tutkiva lautakunta jatkaa työtään onnettomuuden syyn löytämiseksi julkisilla kuulemistilaisuuksilla. Sukkulan sensoritietoja tallentaneen nauhurin tiedot auttavat todennäköisesti suuresti tutkimuslautakunnan työtä.

Avaruussukkula Columbian onnettomuutta tutkimaan asetettu tutkijaryhmä CAIB (The Columbia Accident Investigation Board) on edistynyt suuresti työssään viime viikkojen kuluessa ja onnettomuuteen johtanut tapahtumasarja alkaa täsmentyä. Suurin yksittäinen edistysaskel on ollut sukkulan sensoritietoja paluun aikana tallentaneen nauhurin löytyminen ja sen tietojen saaminen talteen. Nauhurin viimeiset tiedot ulottuvat lähes sukkulan hajoamiseen saakka, eli noin kolme sekuntia pitemmälle kuin vastaanotetut telemetriatiedot. Alustavien tietojen mukaan sukkulan vasemman siiven etureunan lämpötila alkoi nousta jo oletettua aikaisemmin, mikä viittaa vahvasti siihen, että sukkulan siiven vaurio oli olemassa jo maahanpaluun alkaessa.

NASAn Columbia-työryhmän (joka tukee CAIBin toimintaa) puheenjohtaja selvitti tutkimusten edistymistä viime viikolla ESA:n ja muiden Kansainvälisen avaruusaseman rakentamiseen osallistuvien järjestöjen edustajille.

Hänen mukaansa noin 18 tonnia, eli jokseenkin 20% sukkulan maahanpaluumassasta on saatu kerättyä. Maahan pudonneita osia ei ole löytynyt lainkaan Teksasin länsipuolelta, vaikka muutamien videokuvien perusteella sukkulasta irtosi osia jo Kalifornian yläpuolella. Osien etsintä jatkuu siksi koko sukkulan lentoradan alapuolella.

Tutkimuksissa on myös vahvistunut, että lennon toisena päivänä sukkulasta irtaantui kooltaan noin 30 cm x 15 cm ollut osa. Se syöksyi ilmakehään kolme vuorokautta myöhemmin. Osan irtaantuminen löydettiin jälkikäteen lennon aikana tehdyistä tutkahavainnoista.

ISS International Space Station
Kansainvälinen avaruusasema ISS

Sukkulan maahanpaluun aikana osoittaman aerodynaamisen käyttäytymisen tutkimukset ovat myös jatkuneet. Alustavien tulosten mukaan myös nämä tiedot osoittavat selvästi sukkulan olleen jo vauruoitunut maahanpaluun alkaessa. Tietojen perusteella voidaan epäillä, että kuumaa plasmaa on virrannut vasemman siiven sisään useiden minuuttien ajan ennen yhteyden katkeamista.

Tutkimuksissa on saatu myös todisteita siitä, että 2-3 minuuttia ennen yhteyden katkeamista sukkulan perusrakenteessa tapahtui jokin olennainen vaurioituminen. Tuolloin Columbia oli kallistumassa pituusakselinsa suuntaisesti vastapäivään ja kääntämässä nokkaansa vasemmalle.

Tuulitunnelissa tehdyt kokeet ja termiset analyysit ovat osoittaneet, että shokkirintamien yhteisvaikutus vaurioituneen siiven yläpuolella voivat tuottaa samanlaisia lämpötilan nousua osoittavia mittausarvoja, joita havaittiin sukkulan sensoreista paluun aikana. Todennäköisesti kuuma plasma virtasi siiven sisälle ja söi lopulta tiensä rakenteiden läpi laskutelinekuiluun.

Tutkimuksissa kiinnitetään parhaillaan huomiota myös sukkulan suuren polttoainetankin eristekerroksen irtaantumiseen laukaisun aikana ja sen testaamiseen, voisiko eristeen iskeytyminen siiven etureunaan saada aikaan oletettuja vaurioita. Tutkimuksia varten sukkuloiden koekoneena toimineesta, vain ilmakehässä lentäneestä Enterprise -sukkulasta on irroitettu suuria osia, joita ammutaan normaalisti suihkumoottorien testaamiseen tarkoitetulla ilmanpainetykillä.

Columbian vasemmanpuoleisen laskutelinekuilun ovea ei toistaiseksi olla löydetty, mutta sukkulan kaikki kuusi rengasta sekä kaksi laskutelinettä on saatu tutkittavaksi.

Samalla kun onnettomuuden syyn tutkimista jatketaan, on sukkuloiden lentoon palauttamisen edellytyksiä alettu jo kartoittamaan. Polttoainetankista vastaava työryhmä etsii tehokkaampia tapoja eristekerroksen kiinnittämiseen, toinen ryhmä suunittelee sukkulan pinnan tarkistamista sen kiertoradalla ollessa ja kolmas ryhmä hahmottelee mahdollisuuksia sukkulan lämpösuojakerroksen korjaamiseksi lennon aikana.

Samoin sukkulan kriittisten lentovaiheiden parempaa seuraamista kameroin tutkitaan ja sukkuloille etsitään uusia lentoratoja, joiden avulla maahanpaluun aikana koetun kuumennuksen määrää voidaan vähentää.

Kansainvälisen avaruusaseman tilanne ja suunnitelmat

Kaikki avaruusasemayhteistyöhön osallistuvat järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että asema tulee säilyttää miehitettynä.

NASA on perustanut työryhmän suunnittelemaan avaruussukkuloiden palaamista lentoon ja sen vaikutuksia avaruusasemaan. Koska on oletettavissa, että sukkuloiden lentokielto on näin ollen vain väliaikainen, on päätetty, että täksi ajaksi avaruusaseman miehistön koko pienennetään kahteen henkilöön nyt huhtikuussa tehtävästä seuraavasta miehistönvaihdosta alkaen.

ESAn ja Venäjän avaruusviranomaisen Rosaviakosmoksen kanssa on päästy sopimukseen ESA-astronauttien Pedro Duquen ja André Kuipersin lentojen uudesta aikataulusta. Duque tulee lentämään avaruusasemalle tämän vuoden loka-marraskuussa ja Kuipers ensi vuoden huhti-toukokuussa.

Asemalla nyt oleva kolmehenkinen miehistö jatkaa työtään normaalisti ja keskittyy tavanomaisiin huolto- ja ylläpitotöihin sekä aseman tarkkailuun Canadarm2 -robottikäsivarren avulla.

ESAn avaruusasemalla oleva vetokaappi MSG (Microgravity Science Glovebox) on jälleen toimintakunnossa. Tämän ansiosta tutkimukset sen avulla voivat jatkua normaalisti.

Avaruusasemayhteistyön partnerit ovat tehneet yksityiskohtaisen suunnitelman avaruusaseman ylläpidosta loppuvuodelle 2003 ja vuodelle 2004. Suunnitelmaan kuuluu myös eurooppalaisen ATV-rahtialuksen ensilento syyskuussa 2004. Alusta tullaan käyttämään rahtikuljetusten lisäksi avaruusaseman kiertoradan nostamiseen. Lisätietoja:

ESA Media Relations Service
Puh: +33(0)1.53.69.7155
Fax: +33(0)1.53.69.7690

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.