Beagle 2:sta opittua ja suunnitelma tutkintakomission suositusten

Beagle 2 lander leaving the Mars Express Orbiter
Beagle 2 irtoamassa Mars Express -luotaimesta.
24 Toukokuu 2004

Marsia parhaillaan kiertävän ja erinomaisia havaintoja tekevän Mars Express -luotaimen mukana Marsiin lentäneen Beagle 2:n lennon epäonnistumista tutkineen komitean loppuraportti on valmistunut. Raportissa ei nimetä mitään yksittäistä syytä laskeutujan kohtaloon, mutta sen kirjaamien suositusten avulla voidaan vastaisuudessa epäonnistumisen riskejä pienentää.

Euroopan avaruusjärjestön Mars Express -avaruusalus, joka kuljetti Beagle 2 -laskeutujaa, laukaistiin matkaan kesäkuun 2. päivänä viime vuonna. Luotain saapui Marsin luokse joukuluussa. Beagle 2 irtaantui Mars Expressistä 19. joulukuuta, minkä jälkeen luotain asettui onnistuneesti kiertoradalle Marsin ympärillä 25. joulukuuta. Beagle 2:n oli tarkoitus laskeutua Marsiin samana päivänä.

Ensimmäistä radioyhteyttä Beagle 2:n kanssa odotettin hieman laskeutumisen jälkeen, mutta laskeutujasta ei saatu signaalia. Yhteyttä yritettiin turhaan useita kertoja uudelleen seuraavien päivien ja viikkojen aikana eri menetelmin. Helmikuun alkuun mennessä oli selvää, ettei laskeutujaan enää saada yhteyttä, jolloin perustettiin ESAn ja Ison-Britannian yhteinen tutkimuskomissio, jonka tehtävänä oli selvittää olosuhteet ja mahdolliset syyt, jotka estivät Beagle 2:n tehtävän onnistumisen. Virallisesti komitea aloitti työnsä 11. helmikuuta.

Tutkimuksen toimeksiantajina olivat yhteisesti Iso-Britannian tiedeministeri Lordi Sainsbury ja ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain. Kyseessä ei siten ollut julkinen onnettomuustutkinta. Tutkimuskomissiota johtivat ESAn päätarkastaja René Bonnefoy ja David Link, entinen Matra-Marconi Space -yhtiön, nykyisen EADS-Astrium(UK) -yhtiön johtaja.

Tutkimuskomission jäsenet olivat vanhempia johtajia sekä asiantuntijoita Euroopasta ja myös Nasasta sekä Venäjältä. Komissio piti useita kokouksia Iso-Britanniassa ja ESAn laitoksissa haastatellen kaikkia olennaisimpia Beagle 2:n kehittämiseen ja tekemiseen osallistuneita henkilöitä. Komission raportti luovotettiin Iso-Britannian tiedeministerille sekä ESAn pääjohtajalle, jotka hyväksyivät sen. Tutkimuksessa ei löydetty yhtä selvää teknistä vikaa tai toimintahäiriötä, mutta tutkimusmateriaalista nostettiin esiin muutamia Beagle 2:n epäonnistumiseen mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä. Tärkeämpää on kuitenkin se, että komissio osoitti useita ogranisatorisia ja hallinnollisia syitä, jotka lisäsivät olennaisesti lennon epäonnistumisen riskiä, joka muussa tapauksessa ei olisi ollut näin suuri.

Tutkimuksessa otettiin huomioon laajalti erilaisia seikkoja, jotka koskettavat niin Iso-Britanniaa, ESAa kuin ESAn jäsenmaitakin. Osa näistä tiedoista on luottamuksellisia, eikä niitä siten voi julkistaa. Lisäksi Beagle 2:n kehittämisessä oli mukana monia yrityksiä, joiden väliset läheiset yhteistyösuhteet sekä taloudelliset panostukset ovat niin ikään luottamuksellisia.

Vaikka itse tutkimusraportti on näin ollen salainen, on sen suositusten sekä niiden perusteella tehtyjen johtopäätösten julkaisemin kuitenkin tärkeää.

Mitä opimme Beaglesta?

Tutkimuskomissio ei osoita syyksi Beagle 2:n epäonnistumiseen mitään yksittäistä jonkun henkilön tekemää tointa tai teknistä vikaa. Sen sijaan olennainen kokonaisuutta koskeva ongelma oli se, että laskeutujaan suhtauduttiin kuin yksittäiseen instrumenttiin, mikä oli kuitenkin ajan hengen mukainen käytäntö.

Komissio esitti raportissaan 19 suositusta, joista Iso-Britannian hallitus, ESA ja Beagle 2:n projektiryhmä ovat olleet samaa mieltä. Nämä suositukset voidaan jakaa kolmeen osaan:

- niihin, jotka liittyvät toimintatapoihin Beagle 2:n kaltaisen monimutkaisen projektin valintamenettelyssä, jossa pitäisi ottaa huomioon edut ja riskit, suunnitteluvaiheessa olevat tavat hallita ja vähentää riskejä, sekä tavat, joilla edeltävät voidaan huomioida koko projektin hallinnassa;

- teknisiin tekijöihin, joilla on voinut olla vaikutusta Beagle 2:n menettämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi ilmatyynyjen suunnittelu, kehittäminen sekä testaaminen;

- ja sellaisiin teknisiin parannuksiin, joiden avulla tulevissa laskeutujissa voidaan ottaa huomioon tekijät, joiden avulla Beagle 2:n laskeutumisen tapahtumia olisi voitu ymmärtää paremmin ja joiden avulla laskeutujan paikantaminen sekä mahdollinen aktivointi olisi ollut mahdollista. Tämä tarkoittaa mm. laskeutumisen seurannan jonkinasteista mahdollisuutta.

Vuonna 1997, aikaisemmin epäonnistuneen venäläisen Mars 96 -lennon jäljiltä eurooppalaisilla tutkimusryhmillä oli käytettävissä useita erilaisia tutkimuslaitteita mahdolliseen Mars-luotaimeen asennettavaksi. Samaan aikaan tiedettiin, että kesällä 2003 Mars olisi erinomaisen lähellä maapalloa, mikä mahdollistaisi luotaimen suhteellisen helpon lähettämisen Marsiin. Tämän perusteella ESAn jäsenmaat päättivät toteuttaa Mars Express -lennon, vaikka sen aikataulu oli tiukka. ESA pyysi samalla tutkijayhteisöltä ehdotuksia luotaimeen mukaan mahdollisesti laitettavaksi laskeutujaksi. Kolme ryhmää toimitti ehdotuksensa ja niistä brittiläinen Beagle 2 valittiin. Nyt on hyvin selvää, että laskeutujan mukanaan tuomat mahdollisesti erittäin suuret tieteelliset hyödyt saivat aikaan sen, että kaikki prosessiin osallistuneet tahot aliarvioivat laskeutujan kehittämiseen liittyvät riskit sekä sen rahoitusjärjestelyt. Laskeutujaan liittyvät tekniset ongelmat osoittautuivat hyvin vaikeiksi ratkaista annetuissa raameissa: laskeutuja sai painaa vähän ja rahaa oli niukasti, minkä lisäksi aikataulu oli tiukka, eikä siitä voinut myöhästyä, koska Maan ja Marsin sijaintien vuoksi laukaisuhetki oli määrätty ennalta.

Toimenpidesuunnitelma

1. ESA palaa Marsiin, mutta seuraavaa lentoa suunnitellessa koko projektin monimutkaisuus tulee huomioida ennalta. Lisäksi tutkijoiden, insinöörien ja teollisuuden tulee hyväksyä toimintatavat, joissa yhteistyösopimukset laaditaan virallisesti ja vastuut määritellään selvästi;

2. Vastaisuudessa kaikki mutkikkaat havaintolaitteet ja laskeutujat pitää tehdä emoaluksen projektihallinnan alaisuudessa. Iso-Britannian kansallinen avaruuskeskus BNSC on käyttänyt tätä toimintamallia jo James Webb -avaruusteleskooppiin tehtävän eurooppalaisen MIRI-havaintolaitteen suunnittelussa. Tutkijaryhmät tulee ottaa kokonaisuudessaan mukaan kokonaisuuden suunnitteluun;

3. ESAan on perustettu erityinen Avaruustutkimusdirektoraatti (Exploration Directorate), jonka tehtävänä on koordinoida euroopanlaajuisesti teknisiä vaatimuksia ja toimia, ja joka ottaa vastuun planeettalentojen olennaisten osien tekemisen varmistamisesta yhteisin eurooppalaisin voimavaroin;

4. Kaikille sitä haluaville tutkijaryhmille ja teollisuusyrityksille kerrotaan tutkimusraportista luottamuksellisesti;

5. ESAn jäsenvaltioille kerrotaan luottamuksellisesti raportin vaikutuksesta tehtävistä uudistuksista tuleviin avaruuslento-ohjelmiin ja yhteistyöjärjestelyihin.

Yksityiskohtaiset tutkimuskomitean suositukset ovat luettavissa englanniksi ESAn lehdistötiedotteesta.

Lisätietoja:

ESA
Franco Bonacina, Head of Media Relations Division
Puh. +33(0)1 53 69 7155
Fax. +33(0)1 53 69 7690

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.