EGNOS-navigointijärjestelmä aloittaa Euroopan lentoliikenteen palvelemisen

3 Maaliskuu 2011

Maaliskuun alussa julistettiin EGNOSin ihmisten turvallisuuden kannalta kriittisiin sovelluksiin tarkoitettu signaali lentoliikenteen saataville. Sen myötä satelliittinavigointi tuli ensimmäistä kertaa virallisesti käytettäväksi lentokoneiden laskeutumisessa.

Käyttämällä neljää satelliittia sekä 40 maa-aseman verkostoa, EGNOS-järjestelmä ( European Geostationary Navigation Overlay System) terävöittää GPS-satelliittipaikannussignaalia koko Euroopan alueella. Yksi maa-asemista sijaistee Suomessa, Virolahdella.

Signaalien varmuus taataan erittäin korkealla luotettavuudella, jonka määritellyt Kansainvälinen siviili-ilmailun järjestön standardi. Se on sovitettu Eurooppaa varten Eurocontrol-laitoksen (European Organisation for the Safety of Air Navigation) toimesta.

EGNOSin avoin palvelu lanseerattiin käyttöön lokakuussa 2009 sovelluksissa, joissa ihmishenget eivät olleet vaarassa, kuten henkilökohtaiseen navigointiin, rahdin seurantaan sekä maatalouden tarkkuustehtäviin.

EGNOS terävöittää GPS-tarkkuutta Euroopan yllä

Nyt ankaran sertifiointi- ja verifiointiprosessin jälkeen EGNOS-palvelu on julistettu operatiiviseksi myös kriittisessä käytössä ja soveltuvaksi eurooppalaiseen ilmailuun.

"Olemme hyvin ylpeitä ESAn suuresta panoksesta EGNOS-järjestelmään ja hyvin tyytyväisiä, että sitä voidaan käyttää nyt tarkoitukseen, johon se alkujaan suunniteltiin", kertoi ESAn EGNOS-projektitiimin johtaja Philippe Michel.

"EGNOS-järjestelmän avulla satelliittinavigoinnin ohjaus tulee saataville ensimmäistä kertaa sekä pystysuorassa että vaakasuorassa sovellusalueessa", selitti Eurocontrolin Francisco Salabert.

"EGNOS tarjoaa ilmailuteollisuudelle keinon tarjota tarkat ja turvalliset pystysuorat ohjatut lähestymiset pienemmille lentokentille, joissa tavanomainen tarkkuuslaskeutumisjärjestelmä ei nykyään ole taloudellisesti mahdollinen."

"Sen käyttöönotto pienentää viivästyksiä, uudelleenohjauksia ja peruutuksia lennoilla näille lentokentille ja niiltä pois samalla, kun se parantaa matkustajaturvallisuutta."

EGNOS-järjestelmän käyttämiseksi ilmailunavigointipalvelujen tarjoajien täytyy julkistaa kiitotieproseduurit. Lisäksi lentokoneilla ja niiden liikennöitsijöillä täytyy olla sertifioidut vastaanottimet ja heidän täytyy olla toimintaan hyväksyttyjä.

EGNOSilla varustettu lentokoneen ohjaamo

"Eurocontrol koordinoi EGNOSin operatiivista käyttöönottoa Euroopan eri puolilla", lisäsi Salabert. "Kiitoratatoiminnot on jo suunniteltu erilaisia lentokenttiä ja helikopterikenttiä varten ja lisää on tuloillaan."

"Lentoyhtiöiden puolella kannustamme varhaisia käyttöönottajia - heitä kutsutaan EGNOS-pioneereiksi."

Kuuden vuoden toiminnan jälkeen EGNOSia vastaava yhdysvaltalainen 'WAAS' -järjestelmä on käytössä yli 40 000 lentokoneessa ja siltä on julkistettu yli 2000 toimintoa.

15 vuoden ajan kehitetty EGNOS on kolmen osapuolen eli ESAn, Euroopan komission sekä Eurocontrolin sopimuksen tulos.

Ensimmäisenä EGNOSin ohjelmajohtajana ESA suunnitteli, kvalifioi ja välitti järjestelmän konsortiolta, jota johti ranskalainen Thales Alenia Space -yritys. Ohjelman kokonaisvaltainen hallinta siirrettiin Euroopan komissiolle vuonna 2009. Järjestelmän jokapäiväistä käyttöä valvoo Toulousessa toimiva ESSP-yhtiö.

Eurocontrolin asettamien ilmailuteollisuuden tiukkojen turvallisuusvaatimusten täyttäminen tarjosi todellisen haasteen EGNOSin kriittisten sovellusten palvelulle.

ESA tuotti suuren osan turvallisuussertifioinnin teknisestä dokumentoinnista ja Eurocontrol suoritti riippumattoman EGNOSin suorituskyvyn valvonnan.

Lopullisessa järjestelmässä on äärimmäisen korkea sisäänrakennetun integroinnin aste. EGNOS-signaalin taataan säilyvän minimitarkkuuksisena virhetodennäköisyydellä yhden suhde 10 miljoonaan.

Mikäli luotettavuus laskee tämän tason alle, hälytetään EGNOSin käyttäjiä tilanteesta kuuden sekunnin kuluessa.

ESA toimii nyt suunnittelun ja hankinnan asiamiehenä Euroopan komissiolle kaikissa suurissa EGNOS-järjestelmän muutoksissa sen operatiivisen käyttöiän aikana sekä valmistelee seuraavan sukupolven EGNOS-järjestelmää, jota odotetaan vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa osataan navigointi

Geodeettinen laitos on osallistunut voimakkaasti Suomessa EGNOS-järjestelmän kehittämiseen. Laitos on tehnyt myös EU:n rahoituksella Galileo-järjestelmään liittyvää tutkimusta, minkä lisäksi noin 50 yritystä tekevät ja kehittävät GPS-tekniikkaa mm. liikenne-, logistiikka-, turvallisuus- ja liikuntasovellutuksiin.

Eurooppalaisten EGNOSin ja Galileon lisäksi muutkin kehitteillä olevat satelliittipaikannusjärjestelmät, kuten Venäjän Glonass ja Kiinan Compass, ovat kiinnostavia, koska ne saattavat tarjota mahdollisuuksia teollisuudelle. Tekes järjestää Glonass-järjestelmästä kiinnostuneille 17. maaliskuuta tiedotusseminaarin, missä suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi on puhumassa mm. Glonass-järjestelmän varapääsuunnittelija Grigory Stupak.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.