ESA:n edistyksellisin navigointisatelliitti laukaistiin viime yönä

27 Huhtikuu 2008

ESA PR 25-2008 Viime yönä otettiin taas askel kohti Euroopan maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän käyttöönottoa, kun ESA:n toinen Galileo-satelliitti, GIOVE-B, laukaistiin avaruuteen. Tämän satelliitin tehtävänä on testata järjestelmää avaruudessa. GIOVE-B kuljettaa mukanaan atomikelloa, joka on tarkin tähän mennessä avaruuteen lähetetyistä.

GIOVE-B-satelliitti lennätettiin maapalloa ympäröivälle keskikorkealle kiertoradalle Soyuz/Fregat-kantoraketilla Baikonurin kosmodromista Kazakstanista. Raketin laukaisuista vastaa ranskalais-venäläinen yhtiö Starsem. Laukaisu tapahtui kello 04:16 paikallista aikaa 27. huhtikuuta (00:16 Keski-Euroopan kesäaikaa). Kantoraketin yli vaihe Fregat suoritti joukon ohjaustoimenpiteitä saavuttaakseen kiertoradan noin 23 200 km:n korkeudella, 56 asteen kulmassa päiväntasaajaan, ennen kuin se jätti satelliitin turvallisesti halutulle kiertoradalle noin 3 tunnin 45 minuutin kuluttua. Kaksi aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköenergiaa avaruusalukselle, avattiin suunnitellusti kello 05:28 Keski-Euroopan kesäaikaa.

Tämä 500 kiloa painava satelliitti on rakennettu Euroopassa yhteistyössä projektia johtaneen Astrium GmbH:n ja integroinnin ja testauksen suorittaneen italialaisen Thales Alenia Space -yhtiön kanssa. Kaksi vuotta erittäin menestyksekkään GIOVE-A-avaruuslennon jälkeen tämä uusin satelliitti jatkaa tulevaisuudessa käytettävien Galileo-satelliittien navigointihyötykuormien kriittisten tekniikoiden demonstrointia.

Kolme huipputarkkaa avaruuskelloa

Kuten edeltäjänsä, myös GIOVE-B kuljettaa mukanaan kahta pientä rubidium-atomikelloa, jotkä pysyvät oikeassa 10 nanosekunnin tarkkuudella päivässä. Mutta sillä on mukanaan eräs vieläkin tarkempi hyötykuorma: passiivinen vetymaser (PHM), jonka tarkkuus on parempi kuin 1 nanosekunti päivässä. Tämä ensimmäinen lajiaan avaruuteen lähetettävä kello on tällä hetkellä tarkin maapallon kiertoradalla toimiva kello. Kahta PHM:ää tullaan käyttämään ensisijaisina kelloina operatiivisissa Galileo-satelliiteissa, ja kaksi rubidiumkelloa ovat varalla.

GIOVE-B sisältää myös säteilynvalvontahyötykuorman avaruusympäristön karakterisointia varten Galileo-satelliitin korkeudella sekä laser-retroreflektorin huipputarkkaa laser-etäisyysmittausta varten.

Signaalintuottoyksiköt synnyttävät edustavia Galileo-signaaleja kolmella eri taajuudella ja ne lähetetään L-kaistaisen antennin kautta. Antenni on suunniteltu kattamaan täysin satelliittin alapuolinen näkyvä maapallo.

Tällä hetkellä satelliitti on Italian Fucinossa sijaitsevan Telespazion valvontakeskuksen hallinnassa.

Viimeinen demonstraatio ennen Galileota

GIOVE-B:n tehtävänä on paitsi testata Galileo-systeemin tekniikkaa, niin se myös ottaa haltuunsa Galileolle varatut radiotaajuudet. Satelliitin edeltäjä GIOVE-A on lähettänyt avaruudesta Galileo-signaaleita joulukuusta 2005 alkaen, ja jotta ne pysyvät varattuna Galileon käyttöön myös ikääntyvän GIOVE-A:n hiljennyttyä, pitää GIOVE-B:n nyt jatkaa signaalien lähettämistä.

GIOVE-B:n jälkeen Galileo-ohjelman seuraava vaihe on laukaista neljä muuta operatiivista satelliittia Galileon perusavaruuden ja siihen liittyvän maasegmentin validoimiseksi vuoteen 2010 mennessä. Kun tämä kiertoradalla avaruudessa tapahtuva validointi- eli IOV-vaihe (In-Orbit Validation) on päättynyt, loput satelliiteista laukaistaan, jolloin järjestelmä saavuttaa lopullisen, täyden toimintakykynsä (FOC, Full Operational Capability). Järjestelmä muodostuu silloin 30 samanlaisesta sateellitista, jotka ovat levittäytyneet tasaisesti halutuille kiertoradoille maapallon ympärillä.

“GIOVE-B:n onnistuneen laukaisun myötä saamme valmiiksi pian Galileon demonstraatiovaiheen”, totesi ESA:n pääjohtaja Jean Jacques Dordain Fucinossa onnitellen ESA:ta ja teollisuuden yhteistyökumppaneita. “ESA:n ja Euroopan komission voimakas yhteistyö on ollut olennaista, jotta olemme voineet viedä hanketta eteenpäin vaikeassa ympäristössä viime vuosien aikana. Silti Galileo on saanut jo paljon konkreettista edistystä aikaan: kahden tällä hetkellä kiertoradalla olevan satelliitin lisäksi neljä seuraavaa (jo rakennusvaiheessa) olevaa satelliittia liittyvät pian joukkoon ja EGNOS-palvelu (*) on saatu täydellisesti kvalifioitua. Tämän kaiken on tarkoitus palvella Euroopan asukkaita ja koko maailmaa. IOV-operaation ohella ESA aloittaa lähiaikoina koko satelliittiryhmän hankintaprosessin Euroopan komission vastuunalaisuudessa.”

Galileo tulee olemaan Euroopan oma maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka tarjoaa erittäin täsmällisen ja luotettavan siviilien valvonnassa olevan globaalin paikannuspalvelun. Se tulee olemaan käytettävissä yhdessä kahden muun globaalin satelliittinavigointijärjestelmän, Yhdysvaltain GPS (Global Positioning System)- ja Venäjän GLONASS-järjestelmän kanssa. Galileon reaaliaikainen paikannustarkkuus tulee olemaan jopa metrin luokkaa ja sen luotettavuus tulee olemaan vertaansa vailla.

Galileolle on suunniteltu lukuisia käyttökohteita, joihin kuuluvat mm. paikannus ja siitä johdetut palvelut maantie-, rautatie-, ilma- ja merikuljetuksille, kalastuksen ja maanviljelyn tarpeisiin, öljynetsintään, kansalaisten suojeluun, rakentamiseen, julkisiin töihin ja tietoliikennealalle.

(*) Huomautus lehdistölle: EGNOS (European Gesotationary Navigation Overlay Service) on Euroopan avaruusjärjestön, Euroopan komission ja Eurocontrolin yhteistyöprojekti. Se sisältää yli 40:stä ympäri Eurooppaa sijaitsevasta elementistä koostuvan verkoston, joka kerää, tallentaa ja parantaa Yhdysvaltain GPS (Global Positioning System) -järjestelmän kautta saatua tietoa. Modifioidut signaalit välitetään geostationaaristen satelliittien kautta käyttäjien päätteille, jolloin ne tarjoavat paremman kuin kahden metrin paikannustarkkuuden verrattuna GPS:n yksinään tuottamaan 15-20 metrin tarkkuuteen. Lisäksi EGNOS varmistaa signaalinlaadun, jota GPS ei tee.
 
 
Lisätietoja:
ESA Media Relations Office
Communication and Knowledge Department
Phone + 33 1 53 68 72 99

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.