ESAn ja Suomen juhlavuodesta tulossa työntäyteinen

Vuodesta 2005 on tulossa hyvin aktiivinen eurooppalaisessa avaruustoiminnassa. Samalla kun Mars Express on kiertänyt jo vuoden päivät Marsia, valmistautuu Huygens-laskeutuja syöksymään tammikuun 14. päivänä Saturnuksen suurimman kuun Titanin pinnalle. Luotain leijailee pari tuntia Titanin kaasukehässä, tekee mittauksia ja lähettä toivottavasti myös kuvia aurinkokuntamme kummallisimmasta kuusta.

Helmikuussa on vuorossa Ariane 5:n uuden raskaan version toinen koelento. Kymmenen tonnin kuorman geostationaariradalle nostamaan kykenevän voimakkaan Ariane 5 ECA:n ensimmäinen lento vuonna 2002 päättyi onnettomasti Vulcain 2 -moottorin rakennevaurioon, minkä seurauksena paitsi moottorissa havaitut heikkoudet korjattiin, niin myös kaikki Ariane 5 -kantoraketin osat tarkistettiin. Ariane 5:n perusversiot ovat kuitenkin jatkaneet lentojaan luotettavasti ja vuoden 2005 aikana sen eri versioilla tullaan tekemään kymmenkunta laukaisua.

Viime vuonna laukaistu komeettaluotain Rosetta saa maaliskuussa täyteen ensimmäisen kierroksensa Auringon ympäri ja se lentää ensimmäisen kerran Maan ohitse. Ohilennon avulla ne nipistää planeetaltamme hieman liike-energiaa ja kiihdyttää seuraavalle kierrokselleen. Rosetta tekee kaikkiaan neljä ohilentoa, kolmasti Maan ohi ja kerran Marsin, ennen kuin sillä on tarpeeksi vauhtia komeetta Churymov-Gerasimenkon kohtaamiseen ulkoavaruudessa toukokuussa 2014.

Kävään kuluessa laukaistaan avaruuteen ilmastonmuutosta tutkiva CryoSat -satelliitti. Maapallon jäätiköitä ja jääalueita tutkiva satelliitti on myös suomalaisittain kiinnostava.

Huhtikuussa ESAn astronauttiryhmään kuuluva italialainen Roberto Vittori nousee Sojuz TMA-6 -aluksella Kansainväliselle avaruusasemalle. Vittorin mukana aluksessa on avaruusaseman 11. miehistö, venäläinen Sergei Krikalev ja amerikkalainen John Phillips. Kun Vittori palaa takaisin Maahan noin viikon avaruudessa oleskelun jälkeen, on hänen kanssaan Sojuzin sisällä asemalla nyt oleva miehistö. Vittori tekee Eneide-nimisen lentonsa aikana lukuisia kokeita avaruusasemalla ja toimii Sojuzin lentoinsinöörinä.

Toukokuu on tärkeä kuukausi niin ESAlle kuin NASAllekin, sillä tämänhetkisen suunnitelman mukaan avaruussukkula tekee silloin ensimmäisen lentonsa moneen vuoteen silloin. Sukkulan palaaminen lentoon tarkoittaa sitä, että avaruusaseman rakentaminen jatkuu: siten ESAn tekemän Columbus-modulin liittäminen asemaan ja ESAn ruotsalaisen astronautin Christer Fuglesangin lento tulevat lähemmäksi.

Toukokuun 31. päivänä tulee kuluneeksi täsmälleen 30 vuotta Euroopan avaruusjärjestön syntymästä: eurooppalaisen kantoraketteja kehittäneen järjestön ELDOn ja Euroopan avaruustutkimusjärjestön ESROn yhdistävän organisaation perustava yleissopimus poliittisella tasolla allekirjoitettiin tuolloin.

Järjestöön kuului aluksi kymmnen Euroopan maata (Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Yhdistynyt Kuningaskunta, Tanska, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi), Irlanti liittyi siihen heti vuonna 1975 ja myöhemmin mukaan ovat tulleet myös Itävalta, Norja, Suomi, Portugal. Nyt vuoden 2005 alusta listaan kirjoitetaan myös Kreikka ja Luxemburg. ESA on solminut myös yhteistyösopimuksen Kanadan kanssa, joka on on ottanut osaa ESAn toimintaan 80-luvun alusta alkaen.

Kesällä on laukaisuvuorossa Meteosat -sääsatelliittien uuden sukupolven toinen satelliitti, MSG-2.

Syyskuussa on edessä kaksi merkittävää laukaisua, kun planeettaluotain Venus Express ammutaan kohti naapuriplaneettaamme ja ESAn avaruusasemalle tavaraa, polttoainetta, happea ja ruokaa kuljettava rahtialus ATV tekee ensilentonsa. Ensimmäinen ATV on nimeltään "Jules Verne" ja siitä tulee suurin ja raskain koskaan avaruuteen lähetetty eurooppalainen alus.

Galileo-paikannussatelliittien ensimmäinen jäsen laukaistaan Maata kiertämään vuoden 2005 lopussa. Joulukuussa juhlitaan myös SOHO-aurinkotutkimussatelliittia, jonka laukaisusta tulee kuluneeksi 10 vuotta; SOHO toimii edelleen ja lähettää jatkuvasti huikeita kuvia Auringosta.

Suomi 10 vuotta ESAn jäsenenä

SOHO on merkittävä myös suomalaisittain, sillä ensimmäiset ESAn satelliitteihin toimitetut suomalaislaitteet ovat SOHOn ERNE- ja SWAN-mittalaitteet. Niiden tekeminen aloitettiin jo ennen kuin Suomi liittyi virallisesti ESAan vuonna 1995; jäsenyyttä edelsi liitännäisjäsenyys vuodesta 1987 alkaen.

Jäsenyydestä sovittiin virallisesti 22. maaliskuuta 1994, jolloin Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Matti Vuoria ja ESAn pääjohtaja Jean-Marie Luton allekirjoittivat jäsenyyssopimuksen, jonka mukaan Suomesta tuli ESAn 14. jäsenmaa vuoden 1995 alusta.

"Avaruusjärjestöön liittymisen jälkeen suomalainen avaruustoiminta painottui vahvasti eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tämä oli tärkeä askel kohti EU-jäsenyyttä", toteaa Suomen ESA-yhteistyötä hallinnoivan Tekesin avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto Tekesin tiedotteessa.

Kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat olleet mukana suunnittelemassa ja valmistamassa 20 eurooppalaista satelliittia. Näistä viisi on edelleen työn alla. ESA-jäsenyyden kuluessa suomalaiseen avaruustoimintaan on tullut mukaan noin 30 yritystä. Jäsenyys on avannut yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ovia kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Erityisen tunnettu Suomi on nykyisin tieteellisistä havaintolaitteistaan, erityisesti röntgenmittalaitteista, voimansyöttötekniikasta, suurista komposiittirakenteista sekä Mars-osaamisestaan.

Tieteellisten löytöjen lisäksi osallistuminen avaruustoimintaan on tuottanut yhteiskunnallista hyötyä, minkä lisäksi moni alun perin avaruustoimintaa varten kehitetty teknologia on löytänyt tiensä arkipäivän käyttöön.

Suomi osallistuu nykyisin aktiivisesti suureen osaan ESAn toiminnoista - lähes kaikkeen kantoraketteja, miehitettyjä avaruuslentoja sekä tulevaisuuden kunnianhimoisia tutkimuslentoja käsittävää Aurora-ohjelmaa lukuunottamatta.

Lisätiedot:
avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto, Tekes
p. 050 5577 853, 010 521 5853