ESAn kaksi astronauttia palasi takaisin Maahan

Discoveryn paluu päättää NASAn STS-116-lennon, jolla avaruusasemalle vietiin uusi keskusmaston osa sekä täydennystarvikkeita ja laitteita, ja jonka aikana aseman sähkösysteemit järjesteltiin uudelleen. ESAlle laskeutuminen merkitsee myös kahden miehitetyn lennon päättymistä: Thomas Reiter oli mukana Astrolab-lennolla, ja Christer Fuglesang osallistui Celsius-lennolle.

Laskeutumisen jälkeen astronauteille tehdään lääkärintarkastus osana tieteellisiä kokeita, joihin astronautit osallistuivat lennon aikana, ja tämän jälkeen miehistö palaa NASAn Johnsonin avaruuslentokeskukseen Texasin Houstoniin lennon jälkiraportointiin.

Astrolabin saavutukset

Astrolab-lento alkoi 4. heinäkuuta, kun ESAn saksalainen astronautti Thomas Reiter nousi Discovery -sukkulan edellisellä lennolla avaruuteen. Kaksi päivää myöhemmin hän siirtyi tehtäväänsä kansainvälisen avaruusaseman lentoinsinöörinä ja tuli siten miehistön kolmanneksi vakituiseksi jäseneksi. Paikka oli ollut täyttämättä 38 kuukauden ajan, kun sukkulalennot olivat keskeytyksissä helmikuussa 2003 tapahtuneen traagisen Columbia-onnettomuuden seurauksena.

Thomas Reiter on avaruusasemien kokoamisessa erittäin kokenut asiantuntija, ja hän suoritti lukuisia sekä USA:n että Venäjän osien toimintaan ja huoltoon liittyviä tehtäviä. Hän myös käytti erilaisia tutkimuslaitteita avustaen kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia. Reiter suoritti eurooppalaisen testiohjelman, jossa tehtiin kokeita ihmisen fysiologian ja psykologian, mikrobiologian, plasmafysiikan ja säteilyannosmittauksen alalla. Hän antoi myös teknologiaan liittyviä testejä ja teki teollisuus- ja opetuskäyttöön tarkoitettuja koejärjestelyjä yliopistoille sekä kouluille ja lukioille.

3. elokuuta Reiter lähti NASAn astronautin Jeffrey Williamsin kanssa avaruusasemalta 5 tunnin ja 54 minuutin mittaiselle avaruuskävelylle, jonka aikana he asensivat uusia varusteita tulevaa rakennustyötä varten ja kiinnittivät aseman ulkopintaan useita mittalaitteita ja kojeita.

Aluksella olonsa aikana Thomas Reiter testasi kolmiulotteista kameraa ja teräväpiirtokameraa, joille hän eloisasti tallensi elämää avaruusasemalla. Tulevaisuudessa tällaisten kameroiden avulla voidaan jakaa avaruudessa elämisen ja työskentelyn ainutlaatuisuus Maan kamaralla olevan yleisön kanssa.

Thomas Reiter vietti avaruudessa Astrolab-lennolla yli 171 päivää. Kun tähän lisätään ne 179 päivää, jotka hän vietti Euromir 95 -lennolla syyskuusta 1995 helmikuuhun 1996, hänellä on yhteenlaskettuna uusi avaruudessa olon Euroopan ennätys.

Celsius valmistelee kansainvälisen avaruusaseman kasvua

Ensimmäinen avaruuteen noussut ruotsalainen, ESAn astronautti Christer Fuglesang, lähti matkaan Discovery-sukkulalla 10. joulukuuta. Hän vietti avaruudessa 13 päivää, jotka olivat hyvin tiiviisti ohjelmoituja.

Hänen tehtävänsä NASAn sukkulamiehistön lentoasiantuntijana oli varmistaa sukkulan telakoituminen avaruusasemaan, avustaa aseman 34-metrisen aurinkopaneelin kokoontaittamisessa, siirtää tarvikkeita ja laitteita sukkulan ja avaruusaseman välillä ja päästää kolme pientä mikrosatelliittia sukkulan kuormatilasta avaruusasemasta irtoamisen jälkeen.

Hänen tärkein tehtävänsä kuitenkin oli kolmen erittäin vaativan avaruuskävelyn suorittaminen. Näistä kaksi ensimmäistä, jotka tehtiin joulukuun 12. ja 13. sekä 14. ja 15. päivän välisinä öinä Suomen aikaa, kuuluivat alkuperäiseen ohjelmaan. Niiden aikana Fuglesang ja NASAn astronautti Robert Curbeam suorittivat useita tehtäviä: he kiinnittivät uuden osan avaruusaseman keskusmastoon, johdottivat uudelleen sähkö- ja lämmönsäätöjärjestelmän saadakseen kytkettyä uudet aurinkopaneelit. Näin myös alkuperäisten paneelien siirto myöhemmin tilapäisestä sijaintipaikasta pysyvään paikkaan keskusmaston toiseen päähän on mahdollinen. Lopuksi he siirsivät työkaluvaunuja ja asensivat kameran valmiiksi keskusmaston uuden lisäosan tuomista ja kokoamista varten.

Joulukuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä tehty kolmas avaruuskävely oli ylimääräinen kävely. Se päätettiin tehdä sen jälkeen, kun miehistöllä oli vaikeuksia yhden avaruusaseman alkuperäisen aurinkopaneelin kokoontaittamisessa. Fuglesang ja Curbeam vapauttivat kiinni juuttuneen paneelin onnistuneesti.

Terveyttä ja henkistä jaksamista tuleville pitkille lennoille

Sekä Thomas Reiter että Christer Fuglesang keräsivät lentonsa aikana tietoa säteilymääristä, joille he altistuivat työskennellessään avaruusasemalla ja sen ulkopuolella. ALTEA-laitteistolla tehdyillä kokeilla seurattiin, miten suurienergiset hiukkaset kulkivat astronauttien kallon läpi matalalla kiertoradalla Maan ympärillä. Maahan paluun jälkeen tarkistetaan, kuinka tällainen säteily on vaikuttanut astronauttien kromosomeihin. Nämä tiedot voivat auttaa tutkijoita ja lääketieteen asiantuntijoita arvioimaan säteilyn aiheuttamia riskejä pitkillä avaruuslennoilla ja etenkin matalan Maan kiertoradan ulkopuolella.

Astrolab- ja Celsius-lennot tarjosivat myös mahdollisuuden tuoda vaihtelua avaruusaseman ruokatarjontaan. Marraskuun loppupuolella Thomas Reiter ja hänen miehistötoverinsa Michael Lopez-Alegria ja Mikhail Tjurin maistelivat ja testasivat erityistä avaruusjuhlaruokaa, jonka oli valmistanut kuuluisan ranskalaisen kokin, Alain Ducassen tiimi osana ohjelmaa, joka on suunniteltu parantamaan elämänlaatua pitkillä miehitetyillä avaruuslennoilla. Christer Fuglesang toi myöhemmin mukanaan hiukan perinteistä ruotsalaista ruokaa, mm. hirvimakkaraa ja toffeekaramelleja, lisätäkseen avaruudessa oleskeluunsa skandinaavista makua.

Eurooppa on kansainvälisellä avaruusasemalla jäädäkseen

Astrolab ja Celsius olivat ensimmäiset ESAn lennot kansainväliselle avaruusasemalle, näin Eurooppa täyttää velvollisuutensa täysimittaisena avaruusasemaprojektin osapuolena ja osallistuu huolto- ja kokoonpanotehtäviin toimittaen eurooppalaisia moduuleita.

"Thomas ja Christer ovat näyttäneet, että Euroopalla on nyt merkittävä osuus kansainvälisen avaruusaseman toiminnassa ja rakentamisessa", sanoi ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ohjelman johtaja Daniel Sacotte. "Tämä on ESAn miehitettyjen avaruuslentojen uuden aikakauden aamunkoitto. Emme ole enää vain vierailijoita kiertoradalla; kuulumme nyt omistajiin, mikä merkitsee, että kannamme vastuumme ja käytämme edut hyödyksemme."

"Celsius merkitsee uutta askelta kohti kiertoratamme kansainvälisen infrastruktuurin kehitystä", jatkoi Sacotte. "Christerin ja koko STS-116-miehistön ansiosta ISS on nyt valmis saamaan uudet aurinkopaneelin siivet, jotka tulevat tuottamaan sähköä uusille moduuleille, myös ESAn omalle Columbus-laboratoriolle ja automatisoidulle rahtialukselle, jotka ovat ESAn kaksi tärkeintä hanketta ensi vuonna."

Vuonna 2007 ESA aikoo lennättää vielä ainakin kaksi muuta astronauttia avaruusaseman kokoonpanotehtäviin. ESA neuvottelee myös mahdollisen kolmannen astronautin mukaantulosta. Hän olisi toinen pitkäaikaiselle lennolle aseman miehistöön kuuluva eurooppalainen astronautti.

Lennoille on jo hyväksytty italialainen Paolo Nespoli, joka osallistuu moduleita toisiinsa liittävän toisen liitososan tuovalle STS-120-lennolle ensi kesänä, sekä saksalainen Hans Schlegel, joka on mukana ESAn Columbus-laboratorion tuovalla STS-122-lennolla syksyllä. NASAn kanssa neuvotellaan ranskalaisen Leopold Eyhartsin osallistumisesta pitkälle lennolle.

Thomas Reiter ja Christer Fuglesang sen sijaan palaavat Eurooppaan ensi vuoden alussa. Tammikuun puolivälissä Reiter palaa Saksaan. ESA järjestää tiedotusvälineiden edustajille ensimmäisen mahdollisuuden tavata ja haastatella häntä sekä Christer Fuglesangia torstaina 18. tammikuuta Euroopan astronauttikeskuksessa (EAC) Kölnissä. ESA julkaisee tammikuun alussa tarkemmat tiedot tästä mediatapahtumasta.

Lehdistötietoja

ESAn lehdistöosasto
Puh: +33(0)1 53 69 7155
Faksi: +33(0)1 53 69 7690