Elokuun meteorinäytelmä on käynnissä

The Perseid meteor shower
Tähdenlento on ilmakehään törmäävä hiekanmurunen
10 Elokuu 2007

Perseidien tähdenlentoparven maksimi on elokuun 13. päivänä aamulla. Silloin taivaalta saattaa sataa alas keskimäärin noin sata tähdenlentoa tunnissa, eli enemmän kuin yksi meteori minuutissa. Sunnuntain ja maanantain välinen aamuyö on erityisen hyvä ajankohta mennä ulos ihastelemaan taivaallista ilotulistusta – ja toivomaan jotain.

Maapalloon törmää jatkuvasti pieniä avaruudessa olevia mikrometeoreja ja erilaisia murusia, jotka synnyttävät ilmakehään osuessaan kauniin tähdenlennon. Kun törmäävä hitunen on kooltaan millimetrin kymmenesosan, näkyy sen palaminen ja tuhoutuminen myös paljain silmin. Halkaisijaltaan senttimetrin luokkaa olevat törmääjät synnyttävät jo kirkkaan valojuovan, jonka syttyminen, lentäminen taivaalla ja hiipuminen saattavat kestää useita sekunteja. Öistä tähtitaivasta ei tarvitse katsoa kauaakaan, kun jossain päin taivaanlakea suhahtaa meteori. Yhden vuorokauden aikana planeettaamme törmää kaikkiaan 100 tonnin ainetta avaruudesta.

Toisinaan tähdenlentoja näkyy keskimääräistä enemmän, kun maapallo kulkee avaruudessa radallaan läpi alueen, mistä on joskus aikanaan kulkenut pyrstötähti. Joka kerta, kun komeetta saapuu soikean muotoisella radallaan aurinkokunnan sisäosiin ja sille kasvaa Auringon lämmittävän vaikutuksen vuoksi pitkä pyrstö, irtoaa sen ytimestä paljon pieniä hitusia ja kaasua. Tämä aines jää suurelta osin komeetan jälkeen sen kulkeman radan kohdalle avaruuteen, ja kun maapallo kiertää Aurinkoa omalla radallaan, kulkee se toisinaan komeetan radan läpi. Silloin avaruudessa leijailevat pienet hituset törmäävät Maan ilmakehään ja saavat aikaan tähdenlentoja normaalia enemmän.

Vuodessa on parikymmentä tähdenlentoparvea, jolloin Maan rata menee ristiin sellaisen komeettaradan kanssa, missä on jäljellä tarpeeksi ainetta tuottamaan selvästi havaittavat tihentymän tähdenlennoissa. Kasvaneen tähdenlentomäärän lisäksi parven tunnistaa siitä, että meteorit näyttävät tulevan tietystä pisteestä taivaalla. Todellisuudessa Maahan iskeytyvät hituset osuvat ilmakehään jokseenkin saman suuntaisesti, mutta niiden radat näyttävät vain yhtyvän yhdessä pisteessä perspektiivin vuoksi aivan kuten rautatiekiskot näyttävät koskettavan toisinaan horisontissa. Parvi saa nimensä sen tähtikuvion mukaan, mistä meteorit näyttävät tulevan, joten tämä elokuinen Perseidien tähdenlentoparvi pulppuaa Perseuksen tähtikuviosta. Koska Perseus on hyvin korkealla pohjoisella taivaalla, on tämä tähdenlentoparvi erityisen hyvä Suomesta ja muualta pohjoisesta katsottaessa.

Tuoretta tavaraa

The Perseids
Tähdenlento videolla

Perseidien tähdenlentoparvi on tunnettu jo parin tuhannen vuoden ajan ja se tunnettiin pitkään Euroopassa "Pyhän Laurentiuksen kyyneleinä" tuskaliaan marttyyrikuoleman kokeneen keskiaikaisen pyhimyksen mukaan. Ensimmäiset havainnot persedeistä ovat kuitenkin peräisin Kiinasta ja Kauko-Idästä.

Tähtitieteilijät Lewis Swift ja Horace Parnell Tuttle löysivät myöhemmin perseidien emokomeetaksi paljastuneen pyrstötähden samanaikaisesti heinäkuussa 1862, minkä vuoksi komeetta tunnetaan nyt nimellä Swift-Tuttle. Sen kiertoaika Auringon ympäri on noin 133 vuotta ja se tulee radallaan aina silloin tällöin vaarallisenkin lähelle maapalloa. Vielä jokin aika sitten, kun komeetan rataa ei vielä tunnettu tarkasti, oletettiin komeetan törmäävän mahdollisesti Maahan tai Kuuhun vuonna 2126, mikäli radassa tapahtuisi pieni muutos. Nyt Swift-Tuttlen rata tiedetään vakaaksi, joten riski törmäyksestä on hyvin pieni. Sen sijaan joskus kaukana tulevaisuudessa törmäys on mahdollinen.

Suurin osa Maahan nyt satavasta Swift-Tuttlesta irronneesta aineesta on tuhansia vuosia vanhaa, mutta mukana on myös runsaasti vuoden 1862 ohituksen aikana komeetan ytimestä irronnutta kaasua ja hiukkasia. Tuoreen komeetta-aineksen osuus Perseideissä onkin suurempi kuin monissa muissa tähdenlentoparvissa, mikä tekee osaltaan niiden havaitsemisesta myös tieteellisesti kiinnostavaa. Nykytutkimuksen kannalta tähdenlennot eivät sinällään ole enää tärkeitä, koska tietoa komeetoista ja niiden radoista saadaan muutenkin. Sen sijaan tähdenlentoparvet ovat edelleen yksi näyttävimpiä taivaanilmiöitä ja siksi herättävät paljon huomiota.

Parasta katsoa makuultaan

Kartta tähtitaivaasta ja Perseidien tähdenlentopiste

Tänä vuonna Perseidien tähdenlentoparveen kuuluvia meteoreja voi havaita jotakuinkin heinäkuun 17. päivästä elokuun 24. päivään saakka. Heinäkuussa parveen kuuluvia tähdenlentoja on vaikea erottaa muista satunnaisista tähdenlennoista, mutta jo elokuun alussa Perseidien määrä oli kasvanut noin kymmeneen tunnissa. Nyt viikonloppuna tähdenlentoja näkyy selvästi tavallista enemmän – jos sää vain on selkeä – ja kohokohta on 13. elokuuta aamuyöstä juuri ennen auringonnousua. Silloin laskelmien mukaan tähdenlentoja on 80-100 tunnissa. Kuutamo ei myöskään pääse häiritsemään meteorien näkymistä kirkkaudellaan, koska uusikuu on lähes samaan aikaan.

Tähdenlentojen havaitsemisessa ei tarvita kiikareita tai kaukoputkea, vaan näkyvät parhaiten omin silmin taivaalle katsoen. Parasta on hakeutua kauas kaupunkien valoista mahdollisimman pimeään paikkaan, mistä näkyy mahdollisimman suuri osa taivasta. Vaikka Perseidit tulevat yhdestä pisteestä, näkyvät ne hyvin laajalla alueella taivaalla. Mukavin tapa katsoa tähdenlentojen putoamista on asettua makuulleen maahan puutarhatuoliin tai retkipatjalle.

ESAn meteoritutkimusryhmä tekee tänä vuonna havaintoja Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskuksen DLR:n kanssa yhteistyössä kahden saksalaisen ja yhden itävaltalaisen instituutin kanssa. Havaintopaikat näkyvät oheisessa kartassa Ryhmien ottamia kuvia julkaistaan ESAn sivuilla ensi viikolla.

Suomessa havaintoja organisoi Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan meteorijaosto, jonka nettisivuilta saa tarkempaa tietoa meteorien havaitsemisesta ja siellä olevalla lomakkeella havaintoja voi myös raportoida laajemmin analysoitavaksi. Kansainvälisesti harrastajien havaintoja ottaa vastaan IMO, Kansainvälinen meteorihavaitsijain organisaatio, jonka sivuille on linkki oikealla.

Meteorien havaitseminen on yksi helpoimpia tapoja tehdä tiedettä, sillä siinä voi vain maata avoimen taivaan alla ja katsella ylöspäin!

ESA:n havaintoasemat Saksassa ja Itävallassa

Note:

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.