ESA title
Otsonin kokonaisjakauma ilmakehässä mitattuna 11. tammikuuta 2007 MetOp-A:n GOME-2-intrumentilla.
Agency

Ensimmäiset happi- ja typpidioksidimittaukset MetOp-A:lta

21/03/2007 375 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Lokakuussa laukaistun MetOp-A-satelliitin GOME-2-instrumentti (The Global Ozone Monitoring Experiment-2) on antanut ensimmäiset geofysikaaliset mittauksensa Maan otsonikerroksesta sekä Euroopan ja koko maailman ilmanlaadusta.

Tämä merkitsee alkua Euroopan pitkä-aikaiselle sitoutumiselle otsonikerroksen korjaamiseen sekä ilmanlaadun tutkimiseen ja ennustamiseen, sekä eurooppalaisille että koko maailmalle. Suomen Ilmatieteen laitos hyödyntää satelliitista saatuja tuloksia otsonikadon seuraamiseen keskittyvässä EUMETSAT:in O3M SAF (Satellite Application Facility) -osaamiskeskuksessa. Keskuksen tavoitteena on luoda, vahvistaa, arkistoida ja välittää MetOpin kautta tulevia mittaustietoja otsonista, aerosoleista ja ultraviolettisäteilyn määrästä.

GOME:n lämpöeristeiden alta löytyy monimutkainen teleskooppien ja prismojen järjestelmä.
GOME:n lämpöeristeiden alta löytyy monimutkainen teleskooppien ja prismojen järjestelmä.

GOME-2-spektrometri on jatkoa GOME-instrumentille, joka lennätettiin avaruuteen huhtikuussa 1995 laukaistun ESAn ERS-2-satelliitin mukana. Sen päivittäin tehtävät mittaukset kattavat lähes koko Maapallon pinnan. Intrumentti mittaa ilmakehän otsoniprofiilin sekä myös stratosfäärin otsonikatoon vaikuttavien kaasujen jakaumia ilmakehässä. Lisäksi saadaan tietoa sekä ihmisen aiheuttamista että luonnollisista ilmakehän epäpuhtauksien lähteistä.

MetOp-sarjan kolme satelliittia tulevat olemaan Euroopan ensimmäiset polaariradalla olevat satelliitit, jotka on omistettu meteorologialle
MetOp-sarjan kolme satelliittia tulevat olemaan Euroopan ensimmäiset polaariradalla olevat satelliitit, jotka on omistettu meteorologialle

Myös maanpinnalle pääsevän ultraviolettialueen säteilyn määrä voidaan päätellä GOME-2:n mittauksista. 20-30 kilometrin korkeudella sijaitseva otsonikerros suojaa Maata haitalliselta UV-säteilyltä. Otsonikato, joka on pahimmillaan arktisilla alueilla ja etelämantereen yläpuolella, on huomattava ympäristöriski. Otsonikadosta aiheutuva kasvanut UV-säteilyn määrä voi aiheuttaa vakavia ongelmia ihmisten terveydelle, mutta myös maataloudelle, sekä metsien ja vesistöjen ekosysteemeille. Erilaiset saastepilvet, kuten fossiilisten polttoaineineiden palamisesta syntyvän typpidioksidin korkeat pitoisuudet vaikuttavat haitallisesti mm. ihmisten hengityselimien toimintaan ja lisäävät ilman välityksellä kulkeutuneiden maaperää happamoittavien aineiden laskeumia.

Globaali otsonijakauma
Ensimmäinen kuva näyttää ilmakehän otsonitiheyden mitattuna GOME-2-instrumentilla 11. tammikuuta 2007. Mittaukset tehtiin yhden ainoan päivän aikana. Kuvasta näkyvät otsonikerroksen tiheyden suuret vaihtelut: otsonikerros suojaa hyvin pohjoisilla keskisillä leveysasteilla, mutta huonommin subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. GOME-2 tutkii otsonikerroksen paksuutta päivittäin globaalilla tasolla sekä seuraa Etelämantereen yläpuolella olevan otsoniaukon kehitystä.

Typpidioksidin (NO2) kokonaisjakauma Euroopan yllä 4. helmikuuta 2007 mitattuna MetOp-A:n GOME-2-intrumentilla.
Typpidioksidin (NO2) kokonaisjakauma Euroopan yllä 4. helmikuuta 2007 mitattuna MetOp-A:n GOME-2-intrumentilla.

Paikallinen typpidioksidi
Kuva näyttää typpidioksidin määrän ilmakehässä 4. helmikuuta 2007 mitattuna MetOp-A:n GOME-2-intrumentilla. Typpidioksidi on yksi suurimmista ilmansaasteista. GOME-2 -instrumentin avulla typpidioksidin määrää voidaan mitata päivittäin sekä maailmanlaajuisesti että kaupunkitasolla. Kuvassa erottuvat selvästi Euroopan teollisuusalueiden yläpuolella olevat korkeat typpidioksidin pitoisuudet. Saastetilanteeseen vaikuttavat vallitsevat sääolosuhteet, jotka liikuttelevat saastuneita ja puhtaita ilmamassoja.

Lue lisää:

MetOp-satelliitin välittämiä kuvia
http://wwweumetsat.int

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Jarkko Koskinen, Ilmatieteen laitos
puh. (09) 1929 4174, jarkko.koskinen@fmi.fi

Erikoistutkija Jukka Kujanpää, Ilmatieteen laitos
puh. (09) 1929 4169, jukka.kujanpaa@fmi.fi

Related Links