Envisat kiertänyt Maan jo 10 000 kertaa
ESAn Envisat-ympäristösatelliitti saavutti tammikuun 28. päivän illalla noin klo 20 tärkeän virstanpylvään urallaan: sen matkamittariin tuli tuolloin 10 000 kierrosta maapallon ympäri, eli se on matkannut 450 miljoonaa kilometriä avaruudessa laukaisunsa jälkeen. Matka vastaa Maan ja Marsin välistä lentoa. Juhlahetken aikaan Envisat kiisi avaruudessa Intian valtameren keskiosien päällä.
Kaupunkibussin kokoinen Envisat laukaisiin kiertoradalle helmikuun 28. päivänä vuonna 2002 ja se kiertää keskimäärin 800 kilometrin korkeudessa olevalla radallaan Maan kerran noin 100 minuutissa. Satelliitti liikkuu Maan napojen kautta kulkevalla radalla seitsemän kilometrin sekuntinopeudella (25 200 km/h), jolloin se tekee 14 kierrosta vuorokaudessa planeettamme ympäri.
Envisat on monipuolisin koskaan avaruuteen lähetetty ympäristötutkimussatelliitti. Se tutkii maanpintaa, meriä ja ilmakehää kymmenen erilaisen havaintolaitteen avulla. Yhden kierroksen aikana se tallentaa tietoa noin 10 gigatavun verran, jonka se lähettää maa-asemien kautta käyttäjilleen ympäri Euroopan ja maapallon.
Nopeimmat tulokset Envisatin mittalaitteista saadaan tutkijoiden tietokoneisiin kolmessa tunnissa, mutta suurimmalle osalle käyttäjistä tieto toimitetaan hitaammin, joko internetin kautta tai fyysisinä tallenteina, CD- tai DVD-levyillä. Envisat mahdollistaa myös maanhavainnointitietojen nopean käytön esimerkiksi onnettomuustapauksissa, mikä helpottaa viranomaisten työtä.
Satelliitin tutkimuslaitteiden kehittämiseen, rakentamiseen ja niiden tulosten analysointiin osallistuu tutkijoita ja insinöörejä kautta koko Euroopan. Suomalaisittain kiinnostavin mittalaite on ilmakehän otsonia mittaava GOMOS, jonka suunnittelussa ja tekemisessä ovat olleet mukana Ilmatieteen laitos, Space Systems Finland, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Patria.
GOMOS-instrumentin tietojen vastaanottamisesta ja edelleen jakamisesta huolehditaan Space Systems Finlandin kehittämillä ohjelmistoilla ja suurin osa laitteen alustavasta tietojenkäsittelystä tapahtuu Ilmatieteen laitoksen Sodankylän yksikössä. Suurimman vastuun Envisatin tietojen vastaanotosta kantaa ESAn maa-asema Ruotsissa Kiirunan Jukkasjävellä, mistä tiedot välitetään edelleen Italiaan, Rooman lähellä Frascatissa sijaitsevaan ESAn tietokonekeskukseen ESRINiin. Sieltä tietoa taas jaetaan eteenpäin kunkin instrumentin tutkijaryhmälle ja muille käyttäjille; etenkin Envisatin ottamilla tarkoilla tutkakuvilla on myös kaupallista arvoa, joten osa niiden käyttäjistä on muita kuin tutkijoita.
GOMOSin lisäksi SCIAMACHY-insrtumentti tutkii ilmakehää ja sen koostumusta.
Envisatin suurin havaintolaite on edistyksellinen synteettisen apertuurin tutka ASAR (Advanced Synthetic Aperture Radar), joka kykenee kuvaamaan allaan olevaa pintaa - oli se sitten merta, jäätä tai kiinteää maata - myös pilvien läpi hyvin suurella tarkkuudella. Tutkan käyttämät mikroaallot pystyvät myös tunkeutumaan pinnan sisään, joten kuvissa näkyy hieman enemmän, mitä paljaalla silmällä näkisi.
MERIS-instrumentti, keskiresoluutioinen kuvantava spektrometri (Medium Resolution Imaging Spectrometer) tutkii merien pintaväriä ja Maan kiinteää pintaa. AATSR-radiometri (Advanced Along-Track Scanning Radiometer) mittaa pinnan ja merien lämpötilaa hyvin tarkasti, ja Envisatin korkeustutkamittari kykenee selvittämään lentokorkeuden muutaman sentin tarkkuudella. Tällä korkeustiedolla on suuri merkitys mittaustietojen kalibroinnissa ja maan massakeskittymien kartoittamisessa.
Envisatin komeita kuvia on nähtävissä ESAn multimediagalleriassa ja lisää tietoa satelliitista on sen omalla nettisivulla.
