Envisat seuraa tanskalaista tutkimuslaivaa

Matkan tarkoituksena on tutkia ilmaston ja sään muutoksia, maanjäristyksiä, hyökyaaltoja ja merissä olevia kasveja sekä eläimiä. Tutkimusmatka on pääasiassa koulutuksellinen, sillä laivalla on paikalla koko ajan opiskelijoita, jotka tekevät päivittäin havaintoja meren pintalämpötilasta, meren korkeudesta, klorofyllipitoisuudesta ja meren veden väristä. Lisäksi laivalla tehdään säähavaintoja sekä kartoitetaan merituulia - myös opiskelijaryhmien työnä.

Hanke on Tanskan kansallisen Risø-laboratorion koordinoima ja sen pääasiallinen rahoitus tulee ESAsta ja Egmont-säätiöltä. Sen aikana tehdään useita erilaisia tutkimuksia, joista vain osa käyttää Envisatin havaintoja hyväksi.

Envisatin kuvia ja muita sen keräämiä tietoja saadaan laivalle päivittäin niin laivan reitin varrelta kuin muistakin tutkimuksen kannalta kiinnostavista paikoista. Opiskelijat ja tutkijat analysoivat niitä päivittäin ja yhdistävät tietoja laivalta kerättyihin havaintoihin, joiden perusteella tehdään päivittäin suurelle yleisölle tarkoitettu raportti.

Kuvia otetaan myös jokaisesta satamasta, mihin Vædderen pysähtyy. Niiden avulla näytetään satamakaupunkien kehitystä ja muutoksia, sekä niiden nykytilaa paikallisille asukkaille ja päättäjille.

"Hanke on jo nyt menestys, sillä noin 15 Galathea 3:ssa mukana olevaa tutkimusryhmää on huomannut satelliittikuvien olevan hyödyllisiä", kertoo projektikoordinaattori Charlotte Hasager, joka toimii vanhempana tutkijana Risøn kansallisessa laboratoriossa. "Lisäksi opiskelijat oppivat näkemään planeettamme paremmin kaukokartoitussatelliittien silmin. Satelliittikuvat herättävät myös huomiota yleisön parissa ja innostavat ihmisiä kysymään mitä ja kuinka satelliittien avulla voi nähdä."

Satelliittien keräämien tietojen ja ottamien kuvien avulla merten, ilmakehän ja rannikkoalueiden dynaamiset ja monimutkaiset ilmiöt saadaan paremmin näkyviin. Tutkimusmatkan aikana kerättyjä tietoja päivitetään lähes reaaliajassa internetiin koulujen ja tutkijoiden käyttöön; kaikki opetuksellinen materiaali on nähtävissä ESAn monikieliseltä Eduspace-sivustolta ja Tanskan omalta opetussivustolta. Laivan reittiä voi seurata sekä sen aikana otettuja kuvia voi katsoa myös Google Earth -ohjelmalla.

Laivan reitti vie ensin pohjoiselle Atlantille, missä alus pysähtyy Faroe-saarilla ja Grönlannissa. Sitten matka kääntyy etelään ja reitti seuraa Afrikan länsirannikkoa alas Kapkaupunkiin, mistä alus jatkaa Australiaan ja Etelämantereelle. Sieltä reitti vie Etelä-Amerikan länsirannikolle ja Galapagossaarille, Panaman kanavan kautta Karibialle ja edelleen ylös New Yorkiin. Matka päättyy Atlantin ylittämisen jälkeen Kööpenhaminaan huhtikuussa 2007, jolloin laiva on kiertänyt koko maapallon.

Matkan nimi juontaa 1800-luvulle, jolloin vuonna 1845 kuningas Kristian VIII rahoitti ensimmäisen Galathea-tutkimusmatkan, jonka aikana purjehdittiin maapallon ympäri. Toinen Galathea oli vuonna 1950, ja senkin aikana tehtiin maailmanympäripurjehdus.

Galathea 3 seuraa osittain edellisten samannimisten tutkimusmatkojen reittiä ja käy samoissa paikoissa. Onkin kiinnostavaa nähdä miten nykyaikainen, satelliittien tukema tutkimusalus saa samoista havaintopaikoista enemmän tietoa irti, sillä muutoin tutkijat tekevät samankaltaisia havaintoja samoista asioista kuin aikaisemmilla tutkimusmatkoilla. Mukana matkaa koko ajan lehdistön edustajia ja muita tarkkailijoita, jotka raportoivat matkasta lehdissä, radiossa ja televisiossa. Matkasta on tekeillä myös elokuva ja kirja.

Vædderen on Tanskan laivaston alus ja se on modernisoitu sekä remontoitu tätä tutkimusmatkaa varten. Alukseen on rakennettu laboratoriotilat ja se on varustettu nykyaikaisin tutkimuslaittein. Vædderenissa olevat havaintolaitteet tekevät osittain havaintoja samoista asioista kuin Envisat avaruudesta omilla kaukokartoitusinstrumenteillaan, joten matkan aikana kerättyjä tietoja voidaan käyttää myös satelliittitietojen varmistamiseen sekä kalibroimiseen.

Lisätietoja matkasta on mm. Galathea 3:n nettisivustolla.