Envisatin viimeiset viikot euroopassa

Envisat on kymmenen vuoden kovan työn tulos. Rakentamiseen ovat osallistuneet ESAn lisäksi useat alan huippuyhtiöt, kuten Astrium ja Alcatel. Lisäksi yli 100 muuta erikoisalojen yritystä ympäri Euroopan on tuonut osaamisensa siihen. Envisat on Euroopan suurin panostus maapallon tarkkailuun. Seuraavat viikot ovat Envisatin viimeiset rauhalliset ajat suojaisassa kokoonpanohallissa, ennen kuin se kuljetetetaan Euroopan laukaisukeskukseen Ranskan Guyanaan.

Envisat painaa kahdeksan tonnia ja on yli kymmenen metrin korkuinen. Sen aurinkopaneelien kärkiväli yltää 25 metriin. Näin se on maailman suurin koskaan rakennettu maantarkkailusatelliittu. Sen kokonaiskustannukset ovat huimat 2 000 miljoonaa Euroa (eli noin 12 miljardia Suomen markkaa). Myöhemmin tänä kesänä se pääsee omaan elementtiinsa avaruuteen, missä se tulee korvaamaan ESAn aikaisemmat ERS-1 ja -2 kaukokartoitussatelliitit ja jatkaa siten niiden yli 10 vuotta kestänyttä elintärkeää työtä.

Envisatin 10 uutta huippuluokan instrumenttia tulevat tuottamaan tietoa tutkijamaailmalle, hallituksille ja ympäristöryhmille, jotta ne voisivat ymmärtämää paremmin ilmakehää, ilmastomuutoksia, otsonikatoa, kasvihuoneilmiötä sekä maan ja meren dynamiikkaa. Kansainvälisesti on suunniteltu jo yli 700 tutkimusprojektia, joiden kohta on nyt Envisatin onnistuneen käyttöönoton ja virheettömän toiminnan käsissä. Siksi Envisat onkin käynyt läpi tiukimmat testit, joita ESA on koskaan tehnyt satelliitilleen.

Kuten professori John Burrows Bremenin yliopistosta sanoi puhuessaan mediatapahtumassa, on ihminen nyt sellaisessa asemassa, jossa hän voi vaikuttaa radikaalisti ympäristöönsä ja kysymys onkin vain siitä "teemmekö sen vai piilotammeko päämme pensaaseen". "Envisatin myötä ihmiset voivat ymmärtää paremmin vastuunsa maapallosta", uskoo Burrows.

Hyötykuormaosan ja satelliittirungon yhdistämisen jälkeen vuonna 1999, on tehty huomattava määrä kokeita satelliitin toimivuuden varmistamiseksi. Kokeiden suorittamisessa on käytetty erityistä avaruussimulaattoria, jonka avulla voidaan testata tyhjiön, auringon säteilyn ja suuria lämpötilojen vaihtelujen vaikutuksia satelliittiin ja sen toimintaan. Lisäksi ESAn hydraulissa tärisyttimessä on jäljitelty mekaanista stressiä ja akustisia tärinöitä, joille satelliitti laukaisun aikana altistuu.

Viimeisimpiä testejä olivat aurinkopaneeleiden avaustestit sekä kehittyneen tutkan (ASAR) toiminnan testaus satelliittirungon kanssa. Radiohäiriötestit ovat viimeiset tärkeät testit, ennen kuin Envisat lähtee pitkälle matkalleen kohti Kourouta. Radiohäiriötestejä varten satelliitin ASAR antenni avataan ja kaikki tutkat ovat aktiivisesti käytössä yhtäaikaa. "Kaikki testit ovat olleet onnistuneita" sanoo Derek Todman, joka toimii Polar Platform –projektin johtajana (Envisat tunnettiin aluksi nimellä Polar Platform) Astriumilla ja on työskennellyt Envisatin kimpussa alusta asti. "Olen varma että olemme tehneet satelliitin, joka tulee auttamaan ESAa ja Euroopan yhteisöä paremmin ymmärtämään ympäristöämme, ja että pitkällä tähtäimellä sen tuoma hyöty ihmiskunnalle on suuri."

Huhtikuussa monimutkainen kuljetusjärjestelmä vie Envisatin laukaisualustalleen maata, ilmaa ja merta pitkin. Envisat laukaistaan Kourousta Heinäkuussa 2001 Ariane 5 -kantoraketin kyydissä. Se tulee olemaan ensimmäinen Ariane 5 -laukaisu jolla viedään hyötykuorma aurinko-synkroniselle napaseutujen ylitse kulkevalle polaarikiertoradalle. Kuuden kuukauden valmisteluvaiheen jälkeen Envisat voi aloittaa tieteellisten mittaustulosten tuottamisen ESAn ja muutamien muiden tahojen kautta tiedeyhteisölle ja kaupalliselle sektorille. Suuri osa havainnoista voidaan toimittaa käyttäjille alle kolmen tunnin sisällä havaintojen tekemisestä. Käyttäjät voivat tehdä tilauksia Internetin välityksellä sekä selata jo valmiina olevia kuvia ja mittaustuloksia.

Envisat tulee olemaan yksi Euroopan kommission ympäristö- ja turvallisuusseurantaprojektin kulmakivistä. Satelliitin käyttöiäksi on suunniteltu viisi vuotta, mutta sen odotetaan ylittyvän ja se toivottavasti tarkkailee planeettaamme vielä vuosikymmenen vaihteessakin.