Etelämantereen otsoniaukko hajoamassa
Hollannin kansallinen meteorologinen keskus ennustaa ESAn satelliittihavaintojen pohjalta etelämantereen yläpuolisen otsoniaukon hajoamisen tapahtuvan tällä viikolla, eli kuukausia tavallista aikaisemmin.
Hollannin Kuninkaallisen meteorologisen instituutin KMNI:n (Het Koninklijk Nederlands Meteorologisch Instituut) tutkijat kertovat myös, että aukko on paljon ohuempi kuin aikaisemmin. "Hajoaminen tapahtuu poikkeuksellisen aikaisin tänä vuonna, noin kaksi kuukautta tavallista aiemmin", sanoo Henk Eskes, KNMIn vanhempi tutkija. "Aukon paksuus on puolestaan vain noin puolet siitä, mitä vuonna 2001 havaittiin."
Eskes ennustaa otsoniaukon hajoavan kahteen osaan keskiviikkoon 25. syyskuuta mennessä, jonka jälkeen se heikentyy vielä entisestään. Optimistisesta ennustuksesta huolimatta on mahdollista, että toinen kahdesta osasta voimistuu ja muodostaa uuden suuremman otsoniaukon. "Otsonia hävittävien aineiden määrä ilmakehässä on vähentynyt maailmanlaajuisesti kansainvälisten otsonia tuhoavien aineiden käyttöä rajoittavien sopimusten ansiosta, mutta tämä ei kuitenkaan selitä tämä vuoden pientä otsoniaukkoa", lisää Eskes.
Syy tämän vuoden pienelle otsoniaukolle selittyy Eskesin mukaan luonnollisesta ilmakehän vuotuisesta kierrosta, joka vaikuttaa otsoniaukon kokoon ja kestoon. Otsoniaukkoa ympäröivät voimakkaat tuulipyörteet estävät napa-alueen ja pohjoisempien alueiden ilman sekoittumisen. Etelänavan kevään ja kesän aikana lämpötila nousee ja tuulet heikentyvät, minkä seurauksena vähäotsoninen polaarinen ja ympäröivä otsonirikas ilma pääsevät sekoittumaan, jolloin otsoniaukko heikentyy. "Yleensä tämä tapahtuu vasta marras-joulukuussa, mutta tänä vuonna ennustamme sen tapahtuvan tällä viikolla." Eskes povaa.
Jokakeväinen otsoniaukkomme
1980-luvun alun jälkeen etelänavan otsoniaukko on muodostunut joka vuosi elokuussa tai syyskuussa ja ollut mantereen päällä kuukausien ajan sen jälkeen. Yli puolet alueen luonnollisesta otsonista hajoaa lopulta otsonia hävittävien yhdisteiden, kuten kloorifluorihiilivedyn eli CFC:n johdosta. Näitä yhdisteitä käytettiin pakastimien jäähdytysjärjestelmissä ja liuottimina.
Voimakas otsonin häviäminen tapahtuu vain erittäin matalissa lämpötiloissa Auringon säteilyn vaikutuksesta. Tästä syystä otsoniaukko muodostuu vain kylmille etelänapa-alueille silloin, kun Aurinko jälleen alkaa paistaa.pitkän talven jälkeen.
Otsonin häviämistä tapahtuu myös suuremmilla leveyspiireillä, ei ainoastaan napa-alueella. Siellä häviäminen on kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin etelänapa-alueella.
GOME ja nopeaa tiedonsiirtoa
Sääilmiöiden, ilmastomuutoksen ja seismologian tutkimukseen sekä näistä tiedottamiseen erikoistunut KNMI käyttää tutkimustietolähteenään pääasiassa Euroopan avaruusjärjestön ERS-2 -satelliitin GOME (Global Ozone Monitoring Experiment)-havaintolaitetta. GOMEn tietojan perusteella KNMI tuottaa päivittäisiä globaaleja otsonianalyysejä sekä yhdeksän päivän otsoniennusteita.
KNMI käyttää GOME: erityistä nopeaa tiedonsiirtoa, "Fast Delivery Serviceä", jonka avulla satelliitin lähettämät tiedot voidaan käsitellä lähes reaaliajassa. Tämä tieto yhdistetään Englannissa toimivan Euroopan säätietokeskuksen numeeriseen säämalliin. GOMEn 'Fast Delivery Service' on kehitetty osana ESAn tiedonsiirto-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on kehittää ja testata satelliittitiedon nopeaa sovelluskäyttöä yhteistyössä instituutioiden ja yksityisten yritysten kanssa.
GOME on satelliitista suoraan alaspäin suunnattu ultravioletin ja näkyvän valon aallonpituuksien alueella toimiva spektrometri, joka havaitsee ilmakehän otsonia. ESA on toimittanut vuodesta 1996 lähtien KNMIlle ja muille käyttäjille GOMEn kolmen päivän aikana tekemiä maailmanlaajuisia mittauksia otsonista, typpioksidista sekä mittauksiin liittyvistä pilvitiedoista CD-ROMeilla sekä internetin välityksellä.
ERS-2:sta Envisatiin
Tämän vuoden alussa laukaistu ESAn suuri ympäristösatelliitti Envisat tulee auttamaan ilmaston tutkimusta tarkkailemalla otsonin määriä ja muita ilmakehän oloja ERS-2 -satelliitin laitteita paljon tarkemmin. Envisatin kymmenen instrumentin joukossa on mm. jalokaasuja ja aerosoleja mittaava SCIAMACHY (the Scanning Imaging Absorption Spectrometer for Atmospheric Cartography) sekä suomalaisranskalainen otsoni-instrumentti GOMOS (the global ozone monitoring by occultation of stars), joka havaitsee stratosfäärin sisältäämää otsonia. Myös MIPAS (the Michelson interferometer for passive atmospheric sounding) -laite tutkii eräällä tapaa otsonia, sillä se tutkii stratosfäärin kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, joilla on vaikutusta otsonimäärään tulevaisuudessa.
Myös GOME-laite tulee lentämään uudelleen avaruudessa vuodesta 2005 alkaen, kun ESAn ja EUMETSATin yhteisen kokeellisen MetOp-satelliittiperheen ensimmäinen jäsen laukaistaan avaruuteen. MetOp-satelliittien ansiosta GOME:n havainnot jatkuvat vähintään vuoteen 2015 saakka.
Arvostele tämä
Näkymiä
Jaa
- Currently 0 out of 5 Stars.
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
Rating: 0/5 (0 votes cast)Thank you for rating!
You have already rated this page, you can only rate it once!
Your rating has been changed, thanks for rating!