Eurooppa avasi arktisen silmän kohti Galileoa

Paul Verhoef, René Oosterlinck ja Lars Persson vihkivät aseman käyttöön
16 Joulukuu 2010

Galileo-paikannussatelliittihanke sai maanantaina uuden pohjoisen ulottuduuven, kun Kiirunassa vihittiin käyttöön järjestemän tietoliikenteessä keskeisessä roolissa oleva maa-asema. Ensimmäisten lopulliseen järjestelmään kuuluvien satelliittien laukaisu on määrä aloittaa jo ensi vuonna.

Kiiruna on toinen kahdesta asemasta, joita käytetään satellittijärjestemän kiertoradalla toteutettavan testaamis- ja validointivaiheessa telemetriaan, seurantaan ja hallintaan. Toinen maa-asema sijaitsee Euroopan avaruussatamassa Kouroussa Ranskan Guayanassa, lähellä päiväntasaajaa. Asemat valvovat satelliitteja ja välittävät niille komentoja, jotka annetaan Saksan Oberfaffenhofenista sekä Italian Fucinosta.

Sekä ESA että EU olivat paikalla

Kiirunan Galileo-antenni Esrangen avaruuskeskuksessa

Kiirunan aseman vihki virallisesti käyttöön ESAn Galileo-ohjelman johtaja René Oosterlinck yhdessä Euroopan komission satelliittinavigointiohjelman johtajan Paul Verhoefin sekä Ruotsin kansallisen avaruusyhtiön Rymdbolagetin varajohtajan Lars Perssonin kanssa.

"Tämä on suuri päivä avaruusyhtiölle", lausui Persson. "Esrange on ideaalinen paikka Galileon maa-aseman sijainniksi. Vuosien työ on takana ja lähestymme Euroopan tärkeimmän avaruusprojektin pitkää ja mielenkiintoista toimintavaihetta."

"Olen hyvin iloinen vihkiessäni aseman käyttöön", totesi Renè Oosterlinck. "Galileon maasegmentti valmistuu samaa tahtia kuin satelliitteja rakennetaan ja toiminnallinen vaihe lähestyy lähestymistään. Olen työskennellyt Galileon parissa sen alusta asti ja olen hyvin ylpeä nähdessäni kaiken asettuvan paikoilleen."

Aseman 13-metrinen antenni sekä telemetrian, seurannan ja hallinan laitteisto otettiin käyttöön maanantaina ja ne valmistautuvat ensimmäisten kahden ensi vuonna laukaistavan Galileo-satelliitin tukemiseen. Järjestelmästä on tulossa totta ja maa-asemien on oltava valmiina ennen satelliitteja.

Kiirunan sijainnista on etua

Joulukuun pakkasessa glögi lämmitti paikallaolijoita

Huipputarkka Galileo-järjestelmä vaatii maailmanlaajuisen maa-asemien verkoston satelliittien seuraamiseksi radoillaan. Valmistuessaan järjestelmä käsittää 27 toiminnallista satelliittia ja kolme varasatelliittia, jotka kaikki kiertävät Maata radoilla hieman yli 20 000 kilometrin korkeudessa.

Kiirunan alueen sijainti 200 kilometriä pohjoiseen napapiiristä Lapin metsien keskellä mahdollistaa matalilla ja keskikorkeilla radoilla kiertävien satelliittien seurannan. Tämä varmistaa sen, että satelliitteja pystytään valvomaan jatkuvasti sekä vaihtamaan dataa niiden ja maanpinnan järjestelmien välillä. Syrjäinen sijainti auttaa myös siihen, että asuttujen alueiden häiriösignaaleja ei juurikaan esiinny.

Kiirunan maa-asema sijaitsee Esrangessa, jonka toimintaa johtaa Ruotsin valtiollinen avaruusyhtiö. Esrange toimii normaalisti maa-asemana satelliittien seuraamiseen ja hallintaan sekä luotausrakettien ja -pallojen laukaisupaikkana. Stratosfääriin lähes 40 kilometriin nousevat pallot kulkevat yleensä Kiirunasta Suomen Lappiin, johon niiden hyötykuormat ohjataan laskuvarjojen varassa.

Esrangen avaruuskeskuksen satelliittiasema seuraa ja välittää komentoja lukuisille satelliiteille. Asemaa on käytetty esimerkiksi Galileo-järjestelmän toisen testisatelliitin, vuonna 2008 laukaistun GIOVE-B:n hallinnassa.

Kaksi Rymdbolagetin tytäryritystä on myös saanut perustaa vertailuasemat Galileoa varten Pääsiäissaarelle ja Hawaijille. Vertailuasemia käytetään satelliitin tarkan maantieteellisen sijainnin määrittämiseen. Se on hyvin tärkeää navigointijärjestelmän luotettavuuden takaamiseksi.

Galileo on avoin siviilijärjestelmä

Vierailijat saivat ottaa osaa myös Lucian päivän juhlintaan

Galileo on eurooppalainen riippumaton siviilinavigointijärjestelmä, josta vastaavat ESA ja EU yhdessä. Järjestelmä koostuu 30 satelliitista 23 222 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Ensimmäiset neljä satelliittia lähetetään 2011 ja 14 lisää on määrä laukaista vuoteen 2014 mennessä.

Galileo takaa navigointidatan korkean laadun saatavuuden kaikkialla. Järjestelmä pystyy esimerkiksi välittämään hätäsignaaleja maailman toiselle puolelle. Galileossa ei ole siihen luotua epätarkkuutta, kuten GPS-järjestelmässä, vaan päinvastoin sisäänrakennettu varoitusjärjestelmä, joka ilmoittaa mikäli kaikki ei ole kohdallaan.

Tärkeimmiksi sovelluskohteiksi järjestelmällä muodostuvat turvallisuus sekä pelastustoiminta. Galileosta tulee kuitenkin tärkeä työväline myös liikennesektorilla, jossa se mahdollistaa kehittyneen lennonjohdon ja erilaiset kauko-ohjaussovellukset. Järjestelmästä on hyötyä monilla muillakin aloilla.

Galileo tarjoaa täydennystä molempiin jo käytössä oleviin järjestelmiin, amerikkalaiseen GPS:ään sekä venäläiseen Glonass:iin. Galileo tarjoaa niitä paremman tarkkuuden ja luotettavuuden.

Teknistä tietoa

Kiirunan Galileo-asemalla on laitteistot peruskaistoille ja radiotaajuuksille satelliittien hallitsemiseksi verkkoyhteyksien kautta. Tiukkojen vaatimuksien täyttämiseksi laitteistossa on sekä sisäiset että ulkoiset varajärjestelmät.

Telemetriaan, satellittien seurantaan ja hallintaan (Telemetry, Tracking and Command, TTC) käytettävä asema toimii rajapintana maan ja avaruuden välillä telemetrian ja komentojen osalta yhdessä kaksisuuntaisten etäisyydenmittausten kanssa. Telekomentojen ja telemetrian data sekä TTC-seurannan data ja hallintadata vaihdetaan TTC-asemien ja Galileon hallintakeskusten välillä.

Normaalitoiminnassa TTC-asemat toimivat itsenäisiä. Henkilökuntaa tarvitaan lähinnä huoltoon sekä yllättävien tilanteiden varalle.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.