Eurooppa valmistautuu kahden Galileo-satelliitin laukaisuun lokakuussa
ESA, Arianespace ja Euroopan komissio julkistivat tällä viikolla tärkeän laukaisupäivämäärän. Kaksi ensimmäistä eurooppalaisen navigointijärjestelmän lopullisista satelliiteista laukaistaan avaruteen 20. lokakuuta.
Arianespace laukaisee kaksi Galileon IOV-vaiheen (In-Orbit Verification) satelliittia Euroopan avaruussatamasta Ranskan Guayanasta Sojuz-kantoraketilla. Venäläisvalmisteisia Sojuz-raketteja varten on Kouroun laukaisukeskukseen valmistumassa uusi ESAn puiteohjelman osana rakennettu Sojuzien lentoonvalmistelu - ja laukaisukompleksi.
Laukaisupäivän julkistamista edelsi 12. toukokuuta suoritettu yksityiskohtainen katselmus, jonka puheenjohtajana toimi ESAn pääjohtaja ja johon osallistuivat Arianespace sekä sen teollisuuden yhteistyökumppanit. Katselmus totesi järjestelmän sekä avaruus- että maaelementtien olevan valmiina laukaisuun lokakuussa.
"Lokakuun laukaisu tulee olemaan hieno esimerkki eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä", painottaa ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain.
"Yhtäältä saamme ensimmäiset Galileo-järjestelmän käytössä olevat satelliitit kiertoradalle EU:n ja ESAn yhteistyön avulla. Toisaalta taas kyseessä on ensimmäinen Ranskan Guayanasta tehtävä Sojuz-laukaisu ja se mahdollistui ESAn ja Venäjän yhteistyön kautta."
"Arianespace on ylpeä kunniakkaasta tehtävästään osana innovatiivistä projektia, joka heijastelee Euroopassa jatkuvasti kansalaisten hyödyksi kehiteltäviä uusia teknologioita", kertoo Arianespacen toimitusjohtaja Jean-Yves Le Gall.
"Laukaisun myötä avaamme uuden luvun historiassamme aloittamalla Sojuz-lennot Guayanan avaruuskeskuksesta. Niiden myötä pystymme tarjoamaan kaikkialta maailmasta tuleville asiakkaillemme entistä monipuolisempia laukaisupalveluja."
Vaihe vaiheelta eteenpäin
Galileon valmisteluvaiheessa vuosina 2006 ja 2008 laukaistiin kaksi yksittäistä GIOVE-koesatelliittia (Galileo In-Orbit Validation Element). Niiden avulla on todennettu järjestelmien, kuten satelliittien mukana kulkevien atomikellojen toimivuutta avaruusolosuhteissa.
Seuraavina laukaistavat neljä IOV-satelliitttia (In-Orbit Verification) pystyvät jo järjestelmän operatiiviseen toimintaan, tosin rajoitetulla alueella kerrallaan. Kaksi ensimmäistä niistä nousee avaruuteen Sojuzin kyydissä lokakuussa. Testausvaiheen jälkeen IOV-satelliiteista tulee osa lopullista operatiivista satelliittijärjestelmää.
Valmis järjestelmä koostuu 30 satelliitista, joista 3 toimii reservinä varasatelliitteina. Ne kiertävät maata kolmessa eri ratatasossa ympyräradoilla 23 222 kilometrin korkeudessa 56 asteen inklinaatiolla. Yksi Galileo-satelliitti on massaltaan 700 kiloa ja sen aurinkopaneelit ulottuvat 13 metrin leveyteen.
Järjestelmän avaruuteen sijoitettavan osan lisäksi myös maa-asemien valmistelu on kovassa käynnissä. Asemien tehtävänä on välittää antenneillaan tietoliikennettä satelliittien ja Maan välillä sekä suorittaa satelliittiratojen mittauksia. Järjestelmää hallinnoidaan erillisistä kontrollointikeskuksista ja maa-asemat toimivat enimmäkseen autonomisesti.
Joulukuussa avattiin Ruotsin Kiirunaan Galileon maa-asema ja viime viikolla avattiin toinen Huippuvuorille. Maa-asemia löytyy myös muualta, kuten esimerkiksi Uudesta kaledoniasta sekä Etelämantereelta.
Suomalaisyritykset kantavat kortensa kekoon satelliittipaikannusjärjestelmän toteutuksessa. IOV-satelliittien mukana avaruuteen nousee kotimaista osaamista, sillä Patria suunnitteli ja valmisti satelliittien hyötykuorman kuntoa valvovat Remote Terminal Unit -laitteet. Lisäksi Space Systems Finland osallistuu järjestelmään maa-asemien ohjelmistojen kautta.
Perustietoa Galileosta
Galileo-ohjelma on Euroopan aloite satelliittinavigointijärjestelmäksi, joka tarjoaa täsmällistä ja luotettavaa paikannustietoa kaikkialla maailmassa siviilihallinnon alaisuudessa.
Järjestelmän määrittelyn, kehitystyön ja testauksen kiertoradalla suoritti ESA ja rahoittajina toimivat ESA sekä useat eurooppalaiset yhteisöt.
Galileo-ohjelman täyden toimintakyvyn vaihetta hallinnoi ja rahoittaa Euroopan komissio, joka on yhdessä ESAn kanssa allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan ESA toimii sen suunnittelu- ja hallintatoimitsijana.
