GMES-ohjelma tuo käytännön hyötyjä eurooppalaisille

Symposiumi, johon osallistui yli 200 henkilöä, oli järjestetty GMES- ohjelman eri sovelluksista keskustelemista varten. GMES tulee sanoista Global Monitoring for Environment and Security, eli "Maailmanlaajuinen ympäristö- ja turvallisuusasioiden tarkkailu", ja kyseessä on Euroopan unionin aloitteesta syntynyt, yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa toteutettava ohjelma, jonka tarkoituksena on luoda eurooppalainen järjestelmä, jonka pystyy tekemään havaintoja esimerkiksi ympäristötuhoista tai onnettomuuksista koska vain, mistä päin maailmaa tahansa.

GMES-ohjelman tärkein osa ovat avaruudessa olevat satelliitit, mutta siihen kuuluu myös paljon maanpäälisiä järjestelmiä. GMES on osaltaan tuomassa avaruustoiminnasta konkreettista hyötyä Euroopan kansalaisille, koska se auttaa Eurooppaa reagoimaan nopeasti ympäristöonnettomuuksissa. Viimeisin esimerkki tästä ovat Tonavan tulvat: niiden kehittymistä on pystytty seuraamaan tehokkaasti avaruudesta ja kaukokartoitustietojen avulla tulvatilanteen ennustaminen on ollut tarkempaa. Kaukokartoitustietoja voitaisiin käyttää myös asutuksen rakentamisen suunnittelussa hyväksi, jolloin tulvat eivät saisi aikaan niin paljon tuhoja. GMES-ohjelmalla on myös turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

Järjestelmän avaruussegmentin kustannukset ovat noin 2,3 miljardia euroa, mistä suuri osa kustannetaan EU:n seitsemännen puiteohjelman tutkimus- ja kehitysrahoista. ESA vastaa myös osasta GMES-ohjelman kustannuksista.

Kokous järjestettiin Itävallan Grazissa, koska Itävalta on parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa. Tätä ennen GMES-ohjelman tavoitteita, rahoitusta ja sovelluksia on pohdittu kolmessa symposiumissa aikaisemmin: Varsovassa, Toulousessa ja Budapestissä.

"Oletamme, että GMES on euroopanlaajuisessa toimintakunnossa vuonna 2008", totesi Itävallan valtiosihteeri Eduard Mainoni symposiumin jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa. "Sen jälkeen vuorossa ovat vuonna 2011 ensimmäiset varta vasten ohjelmaa varten tehdyt satelliitit, Sentinel-satelliitit, jotka ESA kehittää osuutenaan järjestelmään. Näin takaamme järjestelmän toimivuuden myös jatkossa."

"Täällä käyty keskustelu on osoittanut konkreettisesti kuinka tärkeää on saada GMES-systeemin käyttäjille havaintoja jo aikaisessa vaiheessa", sanoi puolestaan Euroopan ympäristöviraston toimitusjohtaja Jacqueline McGlade. "ESAn nopea toiminta ympäristötietojen toimittamisessa on ollut suuri pääoma tässä suhteessa. Yhteistyö ESAn, Euroopan komission ja Euroopan ympäristöviraston välillä tuo tärkeää tietoa meille siitä miten eurooppalaiset elävät ja käyttävät maata ympärillään."

"Avaruudesta tehtävän Maan havainnoinnin avulla voimme reagoida ajoissa erilaisiin tapahtumiin, esimerkiksi on mahdollista havaita luonnononnettomuuksia, kuten tulvia tai lumivyöryjä, ja toimia oikein pelastustöissä", korostivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Günther Verheugen ja valtiosihteeri Mainoni yhdessä.

"Vain satelliitit voivat taata meille jatkuvan, reaaliaikaisen, maailmanlaajuisen mahdollisuuden tehdä havaintoja maiden rajoista riippumatta. Satelliitit ovat myös välttämättömiä, kun havaintotietoja ja niiden perusteella tehtyjä tuotteita halutaan jataa tehokkaasti ja nopeasti", totesi ESAn kaukokartoitusohjelman johtaja Volker Liebig.

Jotta tämä kiinnostava ja tärkeä ohjelma saataisiin paremmin ennen kaikkea nuorten eurooppalaisten tietoisuuteen, varapuheenjohtaja Verheugen julkisti symposiumissa kilpailun uuden, iskevämmän nimen löytämiseksi GMES-ohjelmalle. "Tarkoituksena on antaa ohjelmalle uusi ilme. Koululuokat voivat lähettää ideoitaan meille lokakuuhun 2006 saakka, minkä jälkeen voittaja valitaan ja palkitaan. Tarkempia tietoja kilpailusta tulee myöhemmin.

Kaukokartoitus on Suomen vahva osaamisalue

Suomessa tehtävä kaukokartoitustutkimus ja sen sovellukset ovat keskittyneet yhteiskunnan tarpeisiin. Kaukokartoituksen avulla mm. tutkitaan ilmaston muutosta ja siihen liittyvien yläilmakehän otsonin ja muiden kaasujen esiintymistä sekä meren ja sisävesistöjen pintaveden muutoksia, kuten lämpötilaa, sameutta ja öljypäästöjen leviämistä.

Tutkimustyöhön liittyy useita tiedon hankkimis- ja jatkojalostusprosesseja kuten lumitilanteen ja Itämeren jäätilanteen kartoitusta, metsien inventointia, maankäytön kartoitusta ja otsonidatan vastaanottamista ja jakelua Sodankylän vastaanottoasemalla.

Satelliittikuvien käytössä keskeistä on kuvista saadun tiedon yhdistäminen muista tietojärjestelmistä saatavaan tietoon. Satelliittien keräämän aineiston yhdistäminen ennustemalleihin esimerkiksi meteorologiassa, hydrologiassa tai metsäekologiassa muodostaa haasteen sekä tieteelliselle tutkimukselle että sovellutusten kehittämiselle. Satelliittilaitteita ja -menetelmiä kehitetään usein lentokoneinstrumenttien ja -menetelmien avulla. Näin edistetään myös operatiivisten sovellutusten kehittämistä ja testausta sekä tutkimusta, joka tähtää tulevaisuuden mittalaitteisiin ja -menetelmiin.

Suomalainen kaukokartoitustiede on kansainvälisesti korkealla tasolla. Suomalaiset tutkijat ovat toimineet aktiivisesti ESAn, EU:n ja Eumetsatin hankkeiden koordinoinnissa.

Suomalaisessa kaukokartoitustieteessä ovat mukana seuraavat toimijat: Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratorio, Kaukokartoituksen ja fotogrammerian laitos, Ilmatieteen laitos, Geodeettinen laitos, Merentutkimuslaitos ja VTT.

Lisätietoja GMES-ohjelmasta ja Suomen osallistumisesta siihen:

Teknologiajohtaja Esa Panula-Ontto, Tekes
puh. 050 5577 853
Sähköposti: esa.panula-ontto @ tekes.fi

Lisätietoja Itävallan GMES-symposiumista:

Simonetta Cheli, ESA/ESRIN
Puh. + 39 06 941 80 350
Sähköposti: simonetta.cheli @ esa.int