Huygensin Titaniin laskeutumisen viisivuotispäivää juhlistettiin

Ensimmäiset kuvat Titanin pinnalta, 14. tammikuuta 2005
14 Tammikuu 2010

ESAn Huygens-luotaimen laskeutumisesta Saturnuksen suurimman kuun, Titanin, pinnalle tuli tällä viikolla kuluneeksi viisi vuotta. Tapaus oli merkittävä merkkipaalu myös suomalaisessa avaruushistoriassa.

Kello 12.34 Suomen aikaa tammikuun 14. päivä 2005 Huygensista tuli kaukaisin toiseen maailmaan laskeutunut ihmisen tekemä laite. Leijaillessaan laskuvarjonsa avulla Titanin ilmakehän läpi ja laskeutuessaan kuun pinnalle se lähetti Cassini-avaruusalukselle neljän tunnin ajalta mittaamattoman arvokasta tiededataa. Havainnot paljastivat Titanin olevan osittain sekä silmiinpistävän samankaltainen että erilainen maailma Maahan verrattuna.

Huygens-laskeutujan matka pinnalle

Huygens saapui Titaniin seitsemän vuotta kestäneen matkansa päätteeksi. Se vietti ajan kiinnitettynä Nasan, ESAn ja Italian avaruusjärjestö ASIn yhteiseen Cassini-alukseen. Laskuvarjon varassa tehtyyn laskeutumiseen kului 2 tuntia ja 28 minuuttia Titanin ilmakehässä, jossa tuulet puhalsivat jopa 430 kilometriä tunnissa.

Pintakosketuksen jälkeen Huygens käytti 70 minuuttia lähettäen lisää dataa ennen kuin Cassini-alus lensi sen kantaman ulkopuolelle. Huygensin signaali pystyttiin havaitsemaan vielä 2 tunnin ajan Maassa sijaitsevalla radioteleskooppien verkostolla.

Huygensin mittaukset ovat antaneet planeettatutkijoille arvokkaan kirjaston mittausdataa, josta on mahdollista poimia tietoa ja yhdistää sitä Cassinin tekemien jo yli 60 Titanin lähiohituksen mittavaan dataan. Huygens analysoi Titanin kemiallisia ainesosia sekä sen ilmakehän ja pinnan fysikaalisia olosuhteita. Kaikkea tätä voidaan nyt verrata laboratoriotyöhön, 'vastikeaineisiin' sekä tietokonemallinukseen mittauksen täydelliseksi tulkitsemiseksi. Vastikeaineet ovat Maassa valmistettuja keinotekoisia aineita, jotka pyritään tekemään mahdollisimman samankaltaisiksi Titanin pinnan aineiden kanssa.

Titan on kiinnostanut planeettatutkijoita vuosikymmenten ajan. Se on ainoa aurinkokunnan kuu, jolla on paksu typpi-ilmakehä. Paksun utuverhon alla olevaa pintaa ei koskaan aiemmin oltu nähty Huygensin tarjoamalla tarkkuudella. Kuvat paljastivat erittäin paljon Maan maisemaa muistuttavan näkymän, joka koostui kukkuloista, laaksoista ja valumakanavista.

Drainage, flow and erosion on the Huygens landing site
Valumakanavia, virtauksia ja eroosiota Huygensin laskeutumisalueella

Kukkulat muodostuvat jäästä, joka on todennäköisesti vesijäätä, vaikka sen koostumuksesta vielä väitelläänkin. Hurja kylmyys tekee jäästä kivikovaa. Huygens mittasi Titanin pintalämpötilaksi -179°C. Sateet ovat hyvin todennäköisiä, mutta veden sijasta Titanissa sataa metaania ja etaania. Vaikka Huygens ei havainnutkaan näiden eksoottisten nesteiden muodostamia meriä tai järviä, on sellaisten olemassaolo myöhemmin varmistettu Titanin korkeilla leveysasteilla.

Huygens laskeutui joenuomaan, joka silloisesta kuivuudestaan huolimatta todennäköisesti kanavoi metaanisadetta kukkuloilta matalammalle alueelle. Kuun yläilmakehässä syntyneet tummat orgaaniset yhdisteet kulkeutuvat sen pinnalle sekoittuen jäärakeiden kanssa muodostamaan hiekkaa vastaavaa ainetta, joka muodostaa pitkittäisiä dyynejä.

Cassinin päiväntasaajan alueelta löytämien dyynikenttien avulla pystyttiin Huygensin tarkka laskeutumispaikka määrittämään, sillä Huygens kuvasi laskeutuessaan kahta dyyniä, jotka pystyttiin tunnistamaan laajemmasta kuvasta.

Yhdessä Huygensin kuusi tiedelaitetta loivat tietopohjan, joka muodostaa nykyään Saturnuksen suurimman kuun tuntemuksen peruskallion kaikelle muulle tutkimukselle. Cassini tekee tänäkin vuonna viisi lähiohitusta Titanista.

Laskeutumisensa aikana Huygens mittasi ilmakehän painetta suomalaistekoisella paineanturilla. Laitteiston valmistanut Ilmatieteen laitos osallistui myös tulosten analysointiin. Laskeutujan kaksi tutkaperiaatteella toiminutta korkeusmittaria olivat myös suomalaista tekoa.

DISR movie
Laskeutumisen aikana

"Huygens oli suuri menestys, jonka osoittavat tämä konferenssi ja se, että datasta riittää vieläkin uutta tietoa poimittavaksi. Jatkamme datan käyttämistä ymmärtääksemme enemmän ja enemmän Titanista tulevina vuosina, ja välitämme kaiken tietämyksemme sekä puutteet tiedossamme tulevaisuuden Titanin tutkijoille", kertoo Huygensin päätutkija Jean-Pierre Lebreton.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.