Kansainvälinen tähtitieteen vuosi alkoi

Herschel acoustic tests
7 Tammikuu 2009

Vuodesta 2009 on tulossa hyvin kiinnostava avaruudessa - ja myös Maan päällä, sillä tänä vuonna vietetään Unescon julistamaa kansainvälistä tähtitieteen vuotta.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on julistanut juuri alkaneen vuoden kansainväliseksi tähtitieteen vuodeksi, koska tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta Galileo Galilein ensimmäisistä kaukoputkihavainnoista. Samana vuonna myös Johannes Kepler julkaisi kaksi ensimmäistä planeettojen liikelakiaan. Juhlavuonna järjestetään tapahtumia ja tilaisuuksia ympäri maailman, ja ESA on myös mukana vuoden avajaisjuhlassa tammikuussa. Juhla pidetään Pariisissa, UNESCOn päämajassa 15.-16. tammikuuta. ESA on avannut jo nyt omat tähtitieteen juhlavuoden erikoissivunsa.

Vuoden alusta on internetissä osoitteessa 365daysofastronomy.org katsottavissa tähtitieteen vuoteen liittyvien päivittäisten podcastien sarja. Sivu tarjoaa joka päivä uuden avaruuteen liittyvän kiinnostavan englanninkielisen podcastin.

Suomessa tähtitieteen vuosi avataan tammikuun 7. päivänä alkavilla Tieteen päivillä Helsingissä, ja vuoden kuluessa Ursa ja maamme yli 40 paikallista tähtiharrastusseuraa järjestävät useita erilaisia yleisö- ja harrastustapahtumia, teemaviikkoja ja näyttelyitä. Mukana yhteistyössä ovat myös tutkimuslaitokset, koulut ja viestimet.

ESAn kalenteri on täynnä tapahtumia

Artist's impression of GOCE satellite
GOCE satellite

Euroopan avaruusjärjestölle päättynyt vuosi 2008 oli erittäin tärkeä ja onnistunut, ja sen kuluessa etenkin eurooppalaisten osuus kansainvälisen avaruusaseman yhtenä partnerina vahvistui olennaisesti. Rahtialus ATV teki ensimmäisen onnistuneen lentonsa ja eurooppalaisten oma laboratoriomoduuli Columbus liitettiin elimelliseksi osaksi avaruusasemaa.

Vuonna 2009 ESA laukaisee avaruuteen suuret avaruusteleskoopit Herschel ja Planck, joissa kummassakin on myös olennaista suomalaista tekniikkaa ja osaamista. Tällä hetkellä laukaisu on suunnitteilla huhtikuun 12. päiväksi, jolloin Ariane 5 -kantoraketin on määrä nostaa kaksikko avaruuteen ja kuljettaa edelleen noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta asemapaikalleen avaruudessa.

Sitä ennen maaliskuussa laukaistaan avaruuteen Plesetskistä Venäjältä ESA:n Maan painovoimaa mittaava GOCE -satelliitti. Samasta paikasta lähetetään matkaan kesällä ilmaston- ja merentutkimussatelliitti SMOS (Soil Moisture and Ocean Salinity) yhdessä mikrosatelliitti Proba-2:n kanssa, ja marraskuussa vuorossa on maapallon jääkerrosta ja jäätiköitä tutkiva Cryosat-2.

Eräs vuoden 2009 aiheista on Mars500, Moskovassa järjestettävä Marsiin suuntautuvan avaruuslennon simulaatio, missä kaksi eurooppalaista ja neljä venäläistä vapaaehtoista sulkeutuu 105 vuorokaudeksi tilaan, jossa jäljitellään mahdollisimman tarkasti oikeaa avaruuslentoa Marsiin. Painovoimaa ei voida poistaa, mutta henkilöt elävät kuin avaruusaluksessa - jopa yhteydenpito ulkomaailmaan tapahtuu siten, että viesteissä on jopa 40 minuuttia kestävä radiosignaalin etenemisajasta johtuva viive.

Ensimmäisen, maaliskuussa alkavan 105 vuorokautta kestävän kokeen jälkeen seuraa pitempi, myös pituudeltaan Mars-lentoa vastaava koe. Joulukuussa uudet vapaaehtoiset sulkeutuvat erityksiin jopa 500 vuorokauden ajaksi.

Fuglesang lentää jälleen

Christer Fuglesang
Christer Fuglesang

Miehitettyjen avaruuslentojen puolella ESA on mukana toukokuussa tehtävässä Hubble-avaruusteleskoopin korjauslennossa, vaikka eurooppalaisastronautteja ei sukkulan kyydissä olekaan. Sen sijaan Frank de Winne, ESAn hollantilainen avaruuslentäjä, nousee avaruusasemalle toukokuun lopussa ja toimii aseman 20. miehistön jäsenenä. Tästä lennosta alkaen avaruusaseman pysyvän miehistön koko nousee kuuteen astronauttiin.

Elokuussa ESAn ruotsalaisastronautti Christer Fuglesang tekee toisen avaruuslentonsa, kun hän on mukana STS-128 -sukkulalennolla. Lennon aikana Fuglesang käy mm. noutamassa näytteitä ESAn Columbus-moduulin ulkopuolella olevasta telineestä ja vie sinne uusia koekappaleita.

Joulukuussa avaruussukkula nostaa lennolla STS-130 asemalle eurooppalaistekoisen liitosmoduuli 3:n sekä kupolin, jonka suurista ikkunoista aseman miehistö pystyy tekemään havaintoja, valvomaan aseman ulkopuolella tehtäviä toimia ja ihailemaan avaruutta.

Vega
Artist's impression of Vega small launcher in flight

Keväällä julkistetaan ESAn uusien astronauttien nimet ja lehdistö pääsee tutustumaan valintaprosessin etenemiseen jo helmikuussa.

Vuoden lopussa joulukuussa tekee myös ESAn uusi pienikokoinen kantoraketti Vega ensilentonsa Ranskan Guyanassa sijaitsevasta Kouroun avaruuskeskuksesta.

Huom! Mainitut ajankohdat saattavat muuttua monista eri seikoista johtuen.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.