Kolme ESA:n Maata tutkivaa avaruuslentoa seuraavaan vaiheeseen
ESA on ilmoittanut kolmen Maata havaitsevan, Earth Explorer -luokkaan kuuluvan avaruuslentokonseptin etenemisestä seuraavaan vaiheeseen. Konseptien valinta liittyy osana käyttäjien ohjaamaan prosessiin, jonka tavoitteena on laukaista avaruusjärjestön seitsemäs Maata tutkiva, pienikokoisten Earth Explorer -satelliittien luokkaan kuuluva satelliitti vuonna 2016.
ESA:n Kaukokartoitusohjelman johtokunta päätti viime viikolla kolmesta lennosta, joiden toteuttamiskelpoisuus aiotaan nyt selvittää. Valintapäätös perustui ESA:n maantutkimuskomitean (ESAC, Earth Science Advisory Committee) suosituksiin, minkä jälkeen asiasta keskusteltiin tammikuussa Lissabonissa järjestetyssä kokouksessa (Earth Explorer User Consultation Meeting). Tämä päätös merkitsee sitä, että BIOMASS-, CoReH2O- ja PREMIER-avaruuslennot etenevät nyt seuraavaan vaiheeseen.
BIOMASS-avaruuslennon tavoitteena on määrittää ensimmäisen kerran ja johdonmukaisesti metsien biomassan jakauma sekä ajalliset muutokset maailmanlaajuisesti. BIOMASS-avaruuslennon keräämien tietojen avulla voidaan vähentää maapallon biosfääriin liittyvien hiilivarantojen ja virtojen laskennan epävarmuutta. Tämä on erittäin tärkeää, sillä metsien hävittäminen saa aikaan hiilen nettolähteen ilmakehälle, mikä vaikuttaa ilmastonmuutokseen. BIOMASS lisää tietoamme hiilen kierrosta ja sen osuudesta ilmaston hallinnassa.
BIOMASS-tutkimus perustuu yhteen satelliittiin, joka kuljettaa mukanaan P-kaistan synteettisen apertuurin tutkaa, joka kykenee tekemään jatkuvasti maailmanlaajuisia interferometrisiä ja polarimetrisiä tutkahavaintoja metsäalueista.
Kylmien alueiden korkean resoluution hydrologiaobservatorio (CoReH2O, COld REgions Hydrology High-resolution Observatory) on ensimmäinen satelliittitutkimus, joka on omistettu erityisesti maanpinnassa olevaan lumeen varastoituneen makean veden mittaamiseen sekä lumen vuoristo- ja mannerjäätiköille kasaantumisen tutkimiseen. Lumen sisältämä vesi on vesikierron tärkeä komponentti, vaikka sitä ei tällä hetkellä ymmärretäkään vielä kovin hyvin. Koska ilmastonmuutos vaikuttaa olemassa olevan lumen ja jään määrään, sillä on kriittinen vaikutus myös vesivarantoihin.
CoReH2O-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa toistuvia tarkkoja havaintokuvia lumen ja jään ominaisuuksista pinnasta. Tämä auttaa mallintamaan ja täsmentämään ilmakehään tapahtuvia vaihtoprosesseja sekäon hyödyksi alueellisesti ja maailmanlaajuisesti ilmastotutkimuksessa ja hydrologisissa sovelluksissa. Tutkimukseen kuuluu yksi satelliitti, joka kuljettaa kaksitaajuista (X- ja Ku-kaista) synteettisen apertuurin kaksoispolarisaatiotutkaa lumen ja jään havainnoimiseksi korkealla spatiaalisella resoluutiolla.
PREMIER-avaruuslennon (Process Exploration through Measurements of Infrared and millimetre-wave Emitted Radiation) tavoitteena on kvantifioida globaalin ilmakehän koostumusta hallitsevia prosesseja keskitroposfääristä ylätroposfääriin ja alastratosfääriin, joka sijaitsee 5-25 km Maan pinnan yläpuolella. Ylätroposfäärin ja alastratosfäärin välissä olevan raja-alueen ilmakehän koostumuksella ja dynamiikalla on tärkeä vaikutus kemiallisiin muutoksiin ja Maan säteilytasapainoon. Tutkimuslennon tavoitteena on parantaa aika-asteikolla vuosikymmenistä vuosisatoihin esiintyvien tulevien ilmastonmuutosten tarkassa ennustamisessa tarvittavia kemia–ilmastomalleja.
PREMIER havainnoi ylätroposfäärin ja alastratosfäärin ilmakehän kolmiulotteisia kenttiä infrapunaspektrometrisilla havainnoilla, jotka tehdään lähellä maapallon horisonttia avaruudesta katsottuna. Millimetriaaltoalueen luotain tuottaa tietoja mm. cirruspilvistä ja niiden kemiallista ilmiöistä.
ESAC:n puheenjohtaja Johnny Johannessen kommentoi asiaa seuraavasti: "Earth Explorer User Consultation -kokouksessa käsitellyt arviointiraportit ja pidetyt esitelmät olivat erinomaisia. Vaikka jokaisen avaruuslennon tekniset elementit ovat hyvin monimutkaisia, ne esitettiin varsin selkeästi. Tämän ansiosta taustatiedot ja lähtökohdat ESAC:n arvioinnille eivät olisi voineet olla parempia. Yhteinen päätöksemme suositeltavista avaruuslennoista perustui erityisesti etuihin, joita avaruuslennolla voi olla tieteelle ja tutkimukselle. Vaikka ESAC suositteli näiden kolmen avaruuslennon siirtämistä A-vaiheeseen (niiden toteuttamista hahmottavaan vaiheeseen), esitimme myös vahvoja perusteluja tutkimuksen jatkamiselle muiden avaruuslentojen kautta."
