Komeetta McNaught SOHOn näkökentässä

Taivaalle ilmaantui yllättäen näyttävä komeetta, kun elokuussa löydetty komeetta McNaught on kirkastunut odottamattoman paljon. Se on ollut erityisen hyvin näkyvissä juuri Auringon laskettua pohjoisella pallonpuolella, mutta nyt sen näkee parhaiten aurinko-observatorio SOHOn kuvissa. Neljän päivän ajan komeetta on SOHOn näkökentässä ja LISÄÄ.

Komeetta McNaught - koko nimeltään C/2006 P1 NcNaught - oli hyvin soikean kiertoratansa Aurinkoa lähimmässä pisteessä nyt perjantaina 12. tammikuuta. Silloin se oli Maasta katsottuna niin lähellä Aurinkoa, ettei sitä pystynyt näkemään kuin avaruudessa olevin havaintolaittein. SOHO seuraa jatkuvasti Aurinkoa ja sen lähiympäristöä, ja sen kuvissa näkyy usein läheltä Aurinkoa kulkevia komeettoja. Näin kirkkaita komeettoja on kuitenkin harvoin SOHOn kiikarissa; itse asiassa McNaught saattaa ottaa aseman kirkkaimpana SOHOn näkemänä komeettana kautta aikain.

Komeetta McNaught kulkee Maan ja Auringon välistä ja sen etäisyys Maasta on pienimmillään noin viidesosa Maan ja Auringon välisestä matkasta. Komeetan kirkkauden arviointi on yleensä hieman epävarmaa, koska niiden kirkkaus tulee komeettaytimestä irtoavasta kaasusta ja pölystä, jota Auringon lämpö irrottaa ytimestä. Komeetan lähestyessä Aurinkoa sen lämpötila nousee ja samalla kaasua ja pölyä suihkuaa avaruuteen enemmän, ja samalla komeetta kirkastuu. Koska eri komeettojen ytimet ovat koostumukseltaan ja pinnanmuodoiltaan hieman erilaisia, lämmittää Aurinko niitä eri tavalla ja kaasua sekä pölyä irtoaa eri tavalla, joten toisinaan komeetat yllättävät kirkastumalla tällä tavoin normaalia enemmän.

Komeetan ytimestä irtoava kaasu ja pöly saavat aikaan komeetan komean pyrstön. Tai itse asiassa kaksi: pöly ja kaasu muodostavat kumpikin oman pyrstönsä, jotka komeetan sijainnista ja ratanopeudesta riippuen saattavat näkyä jopa selvästi eroavina. Pölystä muodostuva pyrstö on kirkkaampi, koska komeetasta irtoavat pienet hituset heijastavat tehokkaasti Auringon valoa. Pölypyrstö jää komeetan radan suuntaisesti sen perään hieman samaan tapaan kuin hiekoitussora sitä ripottavan kuorma-auton jälkeen.

Kaasupyrstö koostuu puolestaan komeettaytimestä suihkuavasta ionisoituneesta kaasusta, joka on pölyhiukkasia olennaisesti kevyempää, joten Auringosta tasaisesti puhaltava hiukkasvuo, aurinkotuuli, työntää kaasupyrstön osoittamaan liki suoraan poispäin Auringosta.

Komeetta McNaught

Tutkijat Karl Battams ja Jeff Morrill yhdysvaltalaisessa Naval Research Laboratoryssä suunnittelevat tekevänsä erityisiä havaintoja näistä kahdesta eri pyrstöstä värisuotimien avulla. "Lähellä Aurinkoa kaasu- ja pölypyrstöt ovat selvästi erillään, eikä tätä yleensä pysty näkemään hyvin Maan pinnalta", kertoo Morrill. "Kaasupyrstöä tutkimalla saamme tietoa aurinkotuulen nopeudesta hyvin lähellä Aurinkoa."

Komeetta McNaught liikkuu aurinkokunnassa radalla, joka on hyvin kallellaan planeettojen ratatasoon nähden. Se vie sen Auringon pohjoisnavan yläpuolelta kohti planeettojen ratatasoa, missä aurinkotuulen magneettiset ominaisuudet muuttuvat. Tämä saattaa johtaa kaasupyrstön hajautumiseen. Mikäli näin käy, on se tutkijoille lottovoitto, sillä tapauksia havaitaan hyvin harvoin. SOHOn kuvat antavat tutkijoille jännittävän mahdollisuuden lisätiedon saamiseen komeetoista ja Auringon lähialueiden ominaisuuksista.

Kun komeetta ilmestyy uudelleen näkyviin Auringon luota ja sen loisteesta, siirtyy se paremmin havaittavaksi eteläiseltä pallonpuolelta. "Siitä saattaa tulla hyvinkin kirkas kohde hämyisällä taivaalla", toteaa SOHOn tieteellinen johtaja Bernard Fleck. Usvapyrstöiset komeetat ovat eräitä näyttävimpiä ilmiöitä tähtitaivaalla.

Ennen ilmestymistään taas maanpäällisten havaitsijoiden katsottavaksi on komeetta McNaught 12. ja 15. tammikuuta välisenä aikana hyvin näkyvissä SOHOn ottamissa kuvissa. Kuvat ovat nähtävissä internetissä osoitteessa soho.esac.esa.int/hotshots.