Komeettatörmäys myös suomalaissilmin
Deep Impact -luotaimen iskeytyjäosan törmäys komeetta Tempel 1:een maanantaiaamuna sai aikaan odottamattoman suuren räjähdyksen. Syntyneen kraatterin koosta ei ole vielä selvyyttä, mutta törmäyksessä avaruuteen lentänyttä ainetta tutkitaan aktiivisesti eri mittalaittein. Mukana on myös SOHO-satelliitissa oleva suomalainen SWAN.
Kuvat Tempel 1:n pinnanmuodoista ja olemuksesta ovat tähän mennessä yksityiskohtaisimpia ja kiinnostavimpia otoksia komeetoista. Etenkin iskeytyjän juuri ennen pintaan osumistaan lähettämät kuvat ovat kiinnostavia, koska niissä näkyy ensimmäistä kertaa yksityiskohtia komeetan ytimen pinnasta.
Ensimmäiset kuvat olivat nähtävissä lähes saman tien törmäyksen tapahduttua maanantaina aamulla klo 8.53 Suomen aikaa.
Törmäystä seuranneista eurooppalaisista satelliiteista ja luotaimista oli XMM-Newton -röntgenkaukoputki kaikkein nopein: sen optisen monitorin ottamat kuvat olivat julkisesti nähtävissä jo maanantain aamupäivällä. Ultraviolettikanavan ottamissa kuvissa näkyy selvästi hydroksyyli-ioneita sisältävää kaasua, mikä on suora merkki veden olemassaolosta.
Vesi ei ollut yllätys, sillä komeettojen oletetaan olevan ikään kuin likaisia lumipalloja, joissa on runsaasti jäätä. Sitä on havaittu aikaisemminkin liki kaikista komeetoista, mutta tällä kertaa törmäys toi pinnan alla olevat kerrokset ja niiden sisältämän jään myös paremmin näkyviin.
Puolentoista tunnin kuluttua törmäyksestä XMM-Newton havaitsi hydroksyyli-ionien määrän olevan viisinkertainen törmäystä edeltäneeseen tasoon verrattuna. Neljän ja puolen tunnin kuluttua komeetan ytimen kirkkaus ultraviolettivalon alueella alkoi jo heiketä, mikä oli selvä merkki törmäyksen vaikutusten laantumisesta.
Seuraavaksi ennätti Rosetta-komeettaluotain, joka pääsi seuraamaan törmäystä aitiopaikalta. Sen kameroita ei ole suunniteltu kaukaa tehtäviä havaintoja varten, mutta sen kapeakuvakenttäinen kamera havaitsi myös selvästi komeetan kirkastumisen törmäyksen johdosta.
Kuvasta piirretty valokäyrä nousee voimakkaasti ensimmäisen puolen tunnin ajan ja saavuttaa viisinkertaisen kirkkauden (törmäystä aikaisempaa tasoon verrattuna) maksimikohdassaan, minkä jälkeen käyrä alkoi laskea loivasti alaspäin. Kirkkausmaksimi kesti noin tunnin, minä aikana kirkkaustasossa tapahtui pieniä muutoksia. Rosettan kuvat auttavat tutkijoita muodostamaan törmäyksen seurauksena avaruuteen lentäneestä aineesta kolmiulotteisen kuvan.
SWAN havaitsee myös veden määrää
ESAn aurinkoluotain SOHO ei havainnut suoranaisesti törmäystä, mutta siinä olevaa SWAN-mittalaitetta on käytetty aikaisemminkin komeettojen vesituoton mittaamiseen. SWAN havaitsee taivasta laajalla alueella ja kykenee mittaamään tarkasti komeetasta vapautuvan veden määrää. Tarkalleen ottaen SWAN havaitseeveden sisältämän vedyn heijastamaa Auringon valon Lyman-alpha-säteilyä.
Mittaustulosten avulla voidaan laskea törmäyksessä vapautuneen veden määrä, mikä yhdessä muiden mittausten kanssa tulee antamaan entistä paremman arvion komeetan ytimen koostumuksesta.
SWAN on Ilmatieteen laitoksen ja ranskalaisen Service d'Aeronomien yhteinen instrumentti. Ilmatieteen laitos on myös mukana ESAn Rosetta-luotaimessa; maaliskuussa 2004 matkaan lähtenyt Rosetta kohtaa komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon toukokuussa 2014. Rosetta-luotain siirtyy komeetan kiertoradalle ja lähettää ytimen pinnalle erillisen laskeutumisluotaimen.
Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Teemu Mäkinen, puh. (09) 1929 4647
teemu.makinen@fmi.fi
ryhmäpäällikkö Walter Schmidt, puh. (09) 1929 4658
walter.schmidt@fmi.fi
Arvostele tämä
Näkymiä
Jaa
- Currently 0 out of 5 Stars.
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
Rating: 0/5 (0 votes cast)Thank you for rating!
You have already rated this page, you can only rate it once!
Your rating has been changed, thanks for rating!