Koralliriuttojen vointia tarkkaillaan kiertoradalta

4 Lokakuu 2005

Australialaiset tutkijat ovat todenneet, että Envisatin MERIS-anturi havaitsee korallien vaalenemisen jopa kymmenen metrin syvyydestä. Tämä tarkoittaa, että Envisatilla voitaneen seurata vahingoittumisalttiita koralliriuttoja maapallolla kahdesti viikossa.

Korallien vaalenemisen syynä on elävän riutan korallipolyyppien kanssa symbioosissa elävien ja niiden värin aiheuttavien levien häviäminen. Haalistuva koralli voi kuolla, mikä puolestaan vaikuttaa riutan ekosysteemiin ja siten myös kalastukseen, paikalliseen matkailuun ja rannikoidensuojeluun.

Korallien vaaleneminen liittyy meriveden lämpenemiseen tavanomaista kesän maksimiarvoa lämpimämmäksi ja Auringon säteilyyn. Vaalenemista tapahtuu sekä paikallisesti että laajamittaisesti – korallit vaalenivat huomattavasti vuosina 1998 ja 2002, todennäköisesti El Niño -ilmiön vuoksi.

"Korallien vaaleneminen entistä useammin voi olla yksi maapallon lämpenemisen ensimmäisistä konkreettisista ympäristövaikutuksista", toteaa tohtori Arnold Dekker Australian tieteellisen ja teollisen tutkimuksen järjestöstä (Scientific and Industrial Research Organisation, CSIRO). "Vaarana on, että koralliriutat ylittävät kriittisen vaalenemiskynnyksen, jonka jälkeen ne eivät pysty uusiutumaan."

Nykyisin ilmiötä tarkkaillaan lentokoneista ja laivoista, mutta monet riutat ovat seurannan kannalta vaikeapääsyisiä tai yksinkertaisesti liian suuria (Australian koillispuolella Tyynessä valtameressä sijaitseva Suuri valliriutta on pinta-alaltaan 350 000 neliökilometriä): vaaleneminen voi nimittäin tapahtua äkkiä. Sinilevät ja ruskolevät voivat vallata vaalenneet korallit nopeasti, jolloin kuolleet riutat on vaikea erottaa elävästä korallista.

Toistuva, puolueeton ja laajamittainen satelliittiseuranta on yksi vaihtoehto. Frascatissa Italiassa viime viikolla järjestetyssä MERIS/AATSR-tapaamisessa CSIRO:n tiimi esitteli Envisatin MERIS-instrumentilla (Medium Resolution Imaging Spectrometer) saatuja alustavia tuloksia. MERIS ottaa kuvia spektrin 15:llä eri taajuuskaistalla ja sen erottelutarkkuus on 300 m.

"Korallien vaaleneminen on kartoitettava kaikkialla maapallolla", lisää Dekker. "Erottelukyvyltään tarkoilla satelliiteilla pystytään tutkimaan vain muutama riutta kalliiden kustannusten ja niiden rajallisen peittoalueen vuoksi. Tarvitsemme järjestelmän, joka kattavuus ja ylilentotiheys ovat tarpeeksi hyvät ja jossa spektrin taajuusalueita ja herkkyyttä on riittävästi. MERISiä sopivampaa järjestelmää ei ole."

Tiimi tutki Heron-saaren riuttaa Suuren valliriutan eteläpäässä, jossa on Queenslandin yliopiston tutkimusasema. MERISin täydellä erottelutarkkuudella tutkimusryhmä havaitsi, että elävän korallin pinnalla havaitut muutokset korreloivat vaalenemisilmiön esiintymisen kanssa. Yksittäisestä 300 metrin kuvapisteestä, joka on kuva metrin vesikerroksen alla olevasta korallista, voidaan teoriassa havaita elävän korallin vaaleneminen kahdella prosentilla. MERISin uskotaan erottavan korallin vaaleneminen 7-8 prosentilla peräti kymmenen metrin syvyydestä.

"MERIS kuvaa maapallon täydellä erottelutarkkuudella kolmessa päivässä, mutta koko Maan kattavan seurannan pullonkaulaksi voi muodostua tietojenkäsittely", Dekker toteaa. "Voimme kuitenkin hyödyntää meren pintalämpötilaa mittaavia satelliittiantureita, kuten Envisatin AATSR-mittauslaitetta (Advanced Along Track Scanning Radiometer), ja kohdistaa MERISillä tapahtuvan vaalenemisen seurannan riutoille, joilla meriveden lämpötila nousee poikkeuksellisen korkeaksi."

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.