Mars-tutkimuksen historiaa
Vaikka Mars on lähin planeettanaapurimme, on se osoittautunut hankalaksi paikaksi vierailuun. Marsiin on tehty lähes 40 lentoa, joista yli puolet on epäonnistunut.
Jotkut avaruustutkijat puhuvatkin jopa Marsin kirouksesta, kuvitteellisesta voimasta, joka sabotoi punaiselle planeetalle suuntaavia avaruusaluksia!
Tehtävässään onnistuneet alukset ovat paljastaneet ihmeellisen maailman, josta löytyy houkuttelevia yhtäläisyyksiä ja eksoottisia eroja omaan kotiplaneettaamme verrattuna. Ensimmäisen onnistuneen lennon Marsiin teki Mariner 4, jonka Nasa laukaisi matkaan 28. marraskuuta 1964. Se kulki Marsin ohi noin 10 000 kilometrin etäisyydeltä ja lähetti Maahan tutkijoidne ihmeteltäviksi suunnitelmien mukaiset 22 kuvaa. Kuvia oli vähän, mutta ne olivat ensimmäiset kuvat Marsista lähietäisyydeltä.
Ensimmäinen Marsin radalla kiertänyt alus oli Venäjän Mars 2 vuonna 1971. Sen sisaralus Mars 3 kiersi myös Marsin radalla ja pudotti onnistuneesti laskeutujan planeetan pinnalle. Laskeutuja toimi vain 20 sekuntia, ennen kuin se todennäköisesti tuhoutui Marsin pölymyrskyssä.
Myös Nasan ensimmäinen luotain kiersi Marsia samana vuonna.
Tunnetuksi Mars-tutkimuksen tekivät kuitenkin epäilemättä kaksi amerikkalaista Viking-alusta 1970-luvun puolivälissä. Molemmissa oli planeettaa kiertänyt luotain ja laskeutuja. Viking-laskeutujat lähettivät ensimmäiset yksityiskohtaiset kuvat Marsin pinnasta ja tekivät tutkimuksia planeetan pinnalla.
Kuvissa näkyi aavikkomainen maisema, joka lämpötilaltaan oli oikeastaan lähempänä Maan tundraa. Kiertorataluotaimet kartoittivat 97 % planeetasta.
Sitten Mars-tutkimus tyrehtyi yli 20 vuodeksi, jona aikana tehtiin vain muutamia epäonnistuneita tai osittain onnistuneita yrityksiä. Neuvostoliiton Phobos 1 menetettiin matkalla Marsiin vuonna 1989 ja sen sisaralus Phobos 2 menetettiin samana vuonna lähellä Marsin kuuta Phobosta. Kummassakin aluksessa oli laskeutuja ja kiertolainen - sekä myös ensimmäiset suomalaiset Mars-tutkimuslaitteet. Vuonna 1993 menetettiin Nasan Mars Observer menetettiin juuri ennen saapumista Marsiin vuonna 1993.
Ensimmäisen onnistuneen lennon punaiselle planeetalle 20 vuoteen teki Mars Global Surveyor, joka laukaistiin vuonna 1996 ja siirtyi Marsin kiertoradalle vuonna 1997.
Samana vuonna Nasan ‘nopeammin, halvemmalla, paremmin’ –filosofia lennätti pienen, mutta tehokkaan Mars Pathfinder -laskeutujan punaisen planeetan pinnalle. Sen sympaattinen kulkija Sojourner mönki pinnalla monta viikkoa analysoiden kiviä ja vangitsi suuren yleisön mielikuvituksen.
Valitettavasti siitä ei tullutkaan alkua tutkimuksen loistavalle renessanssille, sillä Marsin kirous iski jälleen: seuraavat neljä lentoyritystä joko epäonnistuivat tai pääsivät perille ontuen.
Venäjän Mars ’96 -luotain ja sen laskeutujat mukanaan useita eurooppalaisia - ja suomalaisia - tutkimusvälineitä menetettiin vuonna 1996, kun kantoraketti ei onnistunut kipuamaan Maata kiertävälle radalle. Yhdysvaltojen Mars Climate Orbiter menetettiin, kun se oli saapumassa Marsiin vuonna 1999. Samoin saapumisvaiheessa menetettiin Yhdysvaltojen Mars Polar Lander/Deep Space 2 –luotaimet vuonna 1999.
Vuonna 2001 Yhdysvaltojen Mars Odyssey pääsi kuitenkin onnistuneesti kiertoradalle mukanaan tieteellisiä tutkimusvälineitä, joiden avulla on tehty runsaasti kiinnostavia havaintoja Marsista. Alus toimii myös tietoliikennelinkkinä Marsiin vuosina 2003 ja 2004 saapuville yhdysvaltalaisille ja eurooppalaisille aluksille.
Vuonna 2003 kiinnostus Marsia kohtaan on joka tapauksessa jälleen kasvanut, sillä kohti punaista planeetta laukaistiin ennätysmäärä luotaimia. ESAn Mars Expressin ja Beagle-laskeutujan lisäksi Marsiin saapuu pian kaksi Nasan kulkijaa, Spirit ja Opportunity, jotka tulevat toivottavasti vaeltamaan kymmenkunta kilometriä Marsin pinnalla.
Arvostele tämä
Näkymiä
Jaa
- Currently 3 out of 5 Stars.
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
Rating: 3/5 (1 votes cast)Thank you for rating!
You have already rated this page, you can only rate it once!
Your rating has been changed, thanks for rating!