Mars Express etsii vesijäätä Marsin pinnalta

Martian crust
Mars Express pystyy viipaloimaan kilometrin syvyydeltä palan Marsin pintaa ja näyttämään mitä siellä on.
31 Toukokuu 2002

"Näin suuren jäämäärän esiintyminen Marsin pinnan alla on yllättävää, etenkin kun se näyttää olevan näin lähellä pintaa", sanoo Gerhard Schwehm, ESAn planeettalennoista vastaavan osaston johtaja tuoreita Nasan Mars Odyssey -luotaimen tekemiä havaintoja tutkiessaan. Seuraava lento punaiselle planeetalle on ensi vuoden kesäkuussa laukaistava ESAn Mars Express, joka kykenee havaitsemaan jäätä Odysseytä paremmin.

Olennaisinta jään etsimisessä on tutkia missä Marsin pinnalla on vetyä, koska se osoittaa jään olemassaolon ja sijainnin. Mars Odysseyn tuoreiden havaintojen mukaan jäätä on Marsin pinnan alla varsin lähellä pintaa laajalla alueella planeetan etelänavan ympärillä. Mars Express kykenee puolestaan tutkimaan Marsin pinnan alapuolisia kerrostumia aina muutamaan kilometrin syvyyteen saakka.

Kun Mars Odysseyn laitteet näkevät Marsin pinnanalaisen rakenteen vain noin metrin syvyyteen saakka, kykenee Mars Express tutkimaan MARSIS -tutkansa avulla pinnan alla olevia kerrostumia noin sadan metrin syvyydestä aina muutaman kilometrin syvyyteen saakka.

"Mars Express tuottaa koko planeetan pinnan kattavan kartan siitä, missä vettä on ja kuinka syvällä se sijaitsee", sanoo Mars Express -luotaimen tieteellinen varajohtaja Patrick Martin.

Instruments on the Mars Express orbiter
Nykyiseen tyyliin Mars Express on tylsän näköinen laatikko, mutta sen kantamat havaintolaitteet tuottavat kiinnostavaa tietoa.

Marsia aikanaan kiertävän Mars Express -luotaimen kamerat kuvaavat suurella tarkkuudella pinnalla olevia mineraaleja ja näyttävät miten ne ovat levittäytyneet pinnalle. Tämä tieto on olennaista, kun tutkijat koettavat ymmärtää pinnan alla olevan jään levittäytymistä eri puolille planeettaa.

Luotaimessa on kaikkiaan seitsemän erilaista havaintolaitetta, jotka mittaavat pinnan ja sen alapuolisen maailman lisäksi Marsin ilmakehää. Tavoitteena on selvittää miksi vesihöyry ja muut ilmakehän kaasut ovat karanneet Marsista avaruuteen; planeetalla on ollut aikanaan Maan kaltainen tiivis ja tiheä ilmakehä, mutta se on ohentunut historian kuluessa ilmakehän kaasujen vuodettua avaruuteen.

Veden sijainnin ja sen jakautumisen tietäminen Marsin pinnalla ja pinnan alla on hyvin tärkeää, koska vesi kertoo myös Marsin geologisesta historiasta ja auttaa osaltaan selvittämään paitsi Marsin, niin myös koko aurinkokunnan kehitystä.

Veden olemassaolon ja sijainnin tietäminen tuo myös miehitetyt avaruuslennot Marsiin yhden askeleen lähemmäksi, koska tässä tapauksessa kaikkea vettä ei tarvitse kuljettaa koko ajan mukana - vedestähän saadaan paitsi vettä juomiseen, niin myös happea hengittämiseen ja vetyä rakettimoottoreille. Tähän liittyen ESAlla on käynnissä kiinnostava Aurora -niminen tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on selvittää erilaisia tekniikoita pitkäaikaisten avaruudessa olevien siirtokuntien elossapitoon.

Beagle 2 lander
Beagle 2 -laskeutujalla on monipuolinen tutkimuslaitevalikoima robottikäden päässä ja pinnan alle tunkeutuva myyrä.

Elämän etsimistä

Ilman vettä ei ole elämää. Tämän vuoksi veden etsiminen on samalla elämän etsimistä, sillä on periaatteessa mahdollista, että Marsissa olisi hyvin yksinkertaista elämää.

Maa ja Mars olivat aikanaan samankaltaisia planeettoja ja kehittyivät varmasti samaan tapaan, joten myös Marsiin on saattanut kehittyä elämää. Marsin ilmakehän ohennuttua ja sen pinnalla olevien olosuhteiden huononnuttua olennaisesti elämän kannalta, ei Marsissa varmasti ole pinnalla olevaa elämää, mutta sen pinnan alla saattaa olla jotain - ellei muuta, niin merkkejä aikanaan olleesta elämästä.

Sen vuoksi kiertoradalta Marsia tutkiva Mars Express kuljettaa mukanaan myös pienen laskeutujan. Beagle 2 -niminen laite laskeutuu Marsin pinnalle, mahdollisuuksien mukaan hyvin lähelle päiväntasaajaa, missä se tutkii mahdollisesti paikalla olevia elämän merkkejä. Se ottaa näytteitä niin pinnasta kuin pinnan altakin.

Beagle 2:ssa on myyrämäinen robotti, joka kykenee tunkeutumaan puolentoista metrin syvyyteen pinnan alle. Luotain on ensimmäinen Marsin pinnalle laskeutuva alus, joka etsii elämän merkkejä Marsista sitten vuoden 1976, jolloin Nasan kaksi Viking -alusta laskeutui punaisen planeetan pinnalle.

Lisätietoja aiheesta:

Clovis De Matos
ESAn tiedeohjelman tiedotusvastaava
Puh. +31 71 565 3460
Sähköposti: Clovis.De.Matos@esa.int

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.