Mars Express ohittaa Phoboksen läheltä
Mars Expressin lennot Marsin suurimman kuun Phoboksen ohitse alkoivat tänään. Ohilentosarja saavuttaa huippupisteensä maaliskuun 3. päivänä, jolloin luotain tekee lähilentojen ennätyksensä ohittamalla Phoboksen ainoastaan 50 kilometrin etäisyydeltä sen pinnasta. Sen keräämät tiedot saattavat auttaa ratkaisemaan tämän salaperäisen kuun alkuperän.
Viimeisin Phoboksen editse kulkeva lentosarja alkoi tänään Suomen aikaa klo 07:52 (05:52 UT), kun Mars Express saavutti 991 kilometrin etäisyyden Phoboksen ilmattomasta pinnasta. Ohilennot jatkuvat eri korkeuksilla 26. maaliskuuta asti, jolloin Phobos siirtyy liian kauaksi. Ne tarjoavat oivan tilaisuuden suorittaa lisätutkimuksia Mars Expressillä, luotaimella, joka on suunniteltu pikemminkin punaisen planeetan kuin sitä seuraavan harmaan kuun tutkimiseen.
"Mars Express kulkee elliptisellä polaariradallaan enintään 10 000 kilometrin etäisyydelle Marsista, joten se ohittaa Phoboksen säännöllisesti. Se merkitsee oivallista tilaisuutta tehdä lisätutkimuksia," sanoo Olivier Witasse, eräs Mars Express -hankkeen tutkijoista.
Vuonna 2009 tutkimustiimi tuli siihen tulokseen, että Mars Expressin kiertorataa olisi muutettava hiukan, jottei se joutuisi lähimmällä ohituskierroksellaan planeetan yöpuolelle. Saksan Darmstadtissa sijaitsevan Euroopan avaruusoperaatiokeskuksen lennonjohto esitteli tällöin useita mahdollisia skenaarioita, mm. sen, jossa luotain lentäisi ainoastaan 50 kilometrin etäisyydellä Phoboksesta. "Sen lähemmäksi Phobosta he eivät halunneet meitä päästää," kertoo Olivier Witasse.
Lähimmälle ohilennolle annetaan suuri painoarvo, koska se merkitsee ennennäkemätöntä tilaisuutta kartoittaa Phoboksen painovoimakenttää. Mainitulla etäisyydellä Mars Expressin pitäisi tuntea ero Phoboksen vetovoimassa riippuen siitä, mikä kuun puoli on sillä hetkellä lähinnä. Saatujen tietojen perusteella tutkijat voivat tehdä päätelmiä kuun sisäisestä rakenteesta.
Mars Expressin aikaisemmilta ohilennoilta on jo saatu tähän mennessä kaikkein tarkimmat Phoboksen massaan liittyvät tiedot, ja tilavuus on saatu selville korkearesoluutioisen stereokameran (HRSC) avulla. Laskettaessa Phoboksen tiheyttä saadaan hämmästyttävä tulos, sillä luvusta päätellen kuu saattaisi olla osittain ontto. Tutkimustiimi pyrkii todentamaan tämän alustavan päätelmän.
Erityisesti MARSIS-tutkalla yritetään päästä näkemään kuun sisälle, jotta voidaan etsiä tiettyjä rakenteita ja muita vihjeitä sen koostumuksesta. "Jos tiedämme enemmän Phoboksen rakenteesta, saatamme ehkä ymmärtää paremmin, kuinka se syntyi," toteaa Olivier Witasse.
Phoboksen alkuperä on edelleen mysteeri. Mahdollisia selityksiä on kolme. Ensimmäinen niistä on se, että kuu on planeetan gravitaation kaappaama asteroidi. Toinen on se, että kuu muodostui alkuperäisellä paikallaan Marsin muodostuessa sen alapuolella. Kolmas on se, että Phobos syntyi Marsin jälkeen jäännöksistä, jotka singahtivat Marsin kiertoradalle suuren meteoriitin iskeytyessä punaiseen planeettaan.
Tutkimusten aikana käytetään kaikkia mahdollisia instrumentteja, myös korkearesoluutioista stereokameraa. Kuvaaminen ei ole mahdollista viiden ensimmäisen ohilennon aikana, eikä siis myöskään lähimmällä ohilennolla, koska Mars Express lähestyy planeettaa yöpuolelta, mutta korkeatarkkuuksisia kuvia kyetään ottamaan maaliskuun 7. päivästä lähtien. Eräs korkearesoluutioisen stereokameran tehtävistä on ottaa kuvia mahdollisista laskeutumispaikoista, joihin venäläinen Phobos-Grunt-luotain voisi laskeutua.
"Tutkimuslentojen järjestäminen on hyvin työntäyteistä touhua," kuvailee Olivier Witasse. "Phoboksen ohitukset tekevät siitä entistä jännittävämpää."
Tietoja ohituslentojen tapahtumista voi seurata reaaliajassa osoitteessa Mars Express blog.
