MetOp valmiina laukaisuun
Ensimmäinen eurooppalainen polaariradalle laukaistava sääsatelliitti lähetetään avaruuteen ensi viikon maanantaina, heinäkuun 17. päivänä. Satelliitti on jo tankattu ja laitettu kantoraketin nokkaan, ja viimeiset valmistelut ovat meneillään Baikonurin kosmodromissa.
"Olen hyvin tyytyväinen laukaisuvalmisteluiden etenemiseen", totesi MetOp-satelliitin projektipäällikkö Peter Edwards tiistaina. "Kaikki on sujunut suunnitelman mukaan ja aikataulussa, ja odotamme innolla vajaan viikon päästä tapahtuvaa laukaisua."
MetOp suljettiin kantoraketin nokkakartion sisään viikonlopun aikana ja siitä eteenpäin laukaisuvalmistelut ovat venäläisten insinöörien ja Sojuz-raketin laukaisusta vastaavan Starsem-yhtiön vastuulla. Seuraava vaihe on satelliitin sisältämän, hermeettisesti suljetun nokkakartion asentaminen kantoraketin nokkaan, mitä seuraa virallinen laukaisun hyväksyminen sekä raketin kuljettaminen laukaisualustalle perjantaina 14. heinäkuuta. Laukaisu tapahtuu suunnitelman mukaan maanantaina 17.7. klo 19.28 Suomen aikaa, eli 22.28 Baikonurin ajan mukaan.
Kyvykäs sääsatelliitti
MetOp tulee täydentämään Euroopan tehokasta Meteosat-sääsatelliittien verkostoa ja yhdessä Yhdysvaltain vastaavien satelliittien kanssa se tulee auttamaan entistä parempien sääennusteiden ja ilmastomallien tekemisessä.
Satelliitti on noin 6,5 metriä pitkä ja painaa laukaisun aikaan neljä tonnia. Sen on suunnitellut ja rakentanut EADS Astriumin johtama teollisuusryhmä, jolta on tilattu kaikkiaan kolme samanlaista satelliittia. Ne laukaistaan avaruuteen peräkkäin usean vuoden väliajoin, jotta satelliittien jatkuva toiminta voidaan taata vuoteen 2020 saakka. Nyt laukaistava MetOp-A on ensimmäinen satelliittien sarjasta.
MetOp-A:ssa on 11 erilaista mittalaitetta, jotka osittain perustuvat aikaisemmissa satelliiteissa käytettyihin laitteisiin, mutta mukana on myös täysin uusia laitteita. ESAn, Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATin ja Ranskan avaruushallinto CNESin kehittämät uuden sukupolven havaintolaitteet lisäävät olennaisesti meteorologien ja ilmastotutkijoiden kaipaamien tietojen saantia: IASI-spektrometri kartoittaa erittäin tarkasti ilmakehän lämpötilaa ja kosteutta, GOME-2 -spektrometri luotaa otsonia sekä kasvihuonekaasuja, Ascat-sirontamittari havaitsee tuulen nopeutta ja suuntaa meren pinnalla, ja Gras-niminen laitteisto mittaa ilmakehää GPS-satelliittien radiosignaalien avulla. Mukana on myös mikroaaltojen alueella kosteutta mittaava MHS-instrumentti, joka jatkaa aikaisemmin amerikkalaisissa satelliiteissa olleen mittalaitteen työtä.
Yhdysvalloista tulee lisäksi viisi instrumenttia, jotka perustuvat aikaisemmin sikäläisissä satelliiteissa olleisiin laitteisiin. Eräs näistä tekee havaintoja Maan ilmakehän sijaan avaruussäästä, eli se monitoroi lähiavaruudessa olevia varattuja hiukkasia, jotka ovat peräisin Auringosta. Aurinkomyrskyt saavat aikaan hiukkasvuon kasvua ja saattavat vaurioittaa satelliitteja; lisäksi Auringon säteily vaikuttaa ilmakehän kokoon ja siten myös meteorologisiin mittauksiin.
Lisää tarkkuutta pohjoiseen
MetOp on merkittävä satelliitti Suomelle ja muille pohjoisille maille, koska maapallon napojen kautta kulkeva sääsatelliitti pystyy tekemään kaukana päiväntasaajasta olevista alueista parempia havaintoja kuin päiväntasaajan päällä olevat normaalit sääsatelliitit. Lisäksi polaariradalla oleva satelliitti voi havaita helposti koko maapallon pinnan kolmen vuorokauden kuluessa ja siten se pystyy tarjoamaan aikaisempaa olennaisesti tarkempia havaintoja sekä avustamaan pitkän ajanjakson ilmiöiden havainnoinnissa, jotka ovat merkittävässä osassa ilmastonmuutoksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi havainnot Maan jää- ja lumipeitteestä.
Euroopan avaruusjärjestö on lähettänyt jo kolme satelliittia aikaisemmin polaariradalle tutkimaan muun muassa ilmastoasioita ja niistä viimeisin, vuonna 2002 laukaistu ENVISAT on lajissaan maailman suurin ja tehokkain. MetOp on kuitenkin parempi erityisesti sääilmiöiden havaitsijana ja sen uudet, nimenomaan meteorologiaan erikoistuneet havaintolaitteet tekevät siitä hyödyllisemmän sääilmiöiden seurannassa.
Kansainvälistä yhteistyötä
MetOp-satelliittiohjelma on Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATin yhteishanke, missä ESA vastaa satelliitin kehittämisestä, rakennuttamisesta ja laukaisusta, ja EUMETSAT puolestaan hoitaa satelliitin operoinnin kiertoradalla ja sen havaintojen keräämisen sekä käsittelyn osana meteorologista havaintosysteemiään. Virallisesti MetOp-satelliitit muodostavat Eumetsatin PolaarisatelliittiSysteemin (EPS) avaruussegmentin, mihin kuuluu lisäksi olennainen osa tietojenkeruu- ja käsittelytekniikkaa Maan päällä.
Noin 817 kilometrin korkeudessa kiertävien MetOp-satelliittien radat synkronoidaan Yhdysvaltain kansallisen meren- ja ilmastontutkimuslaitoksen NOAA:n polaarisatelliittien kiertoratojen kanssa siten, että satelliittien havainnot täydentävät toisiaan.
Lisätietoja satelliitista on ESAn nettisivuston erikoissivulla osoitteessa http://www.esa.int/metop, missä laukaisutapahtumia voi seurata myös reaaliaikaisesti. TV-kuvaa laukaisusta voi katsoa ESA TV:stä, joka on yleisön nähtävissä HotBird-satelliitin kautta (lisätietoja http:://television.esa.int/photos/Eutelsat4.pdf)
