Pitkän avaruuslennon jäljittelykoe päättynyt

Avaruuslennon olosuhteiden täydellinen jäljittely Maan päällä on erittäin vaikeaa ja lähimmillään avaruudellista kokemusta päästään lentokoneilla tehtävillä painottomuuslennoilla. Niiden aikana saadaan aikaan painoton tila vain noin 20 sekunniksi kerrallaan.

Avaruuden vaikutuksia ihmiskehoon voidaan kuitenkin jäljitellä paremmin: nostetaan vuoteen jalkopää hieman ylemmäksi ja asetutaan makaamaan vuoteeseen. Kun normaalisti painovoima vetää kehossa olevia nesteitä alaspäin, jakautuvat painottomuudessa veri ja muut kehossamme olevat nesteet tasaisesti joka puolelle. Siksi suurin osa avaruuslentäjistä tuntee olonsa avaruudessa pöhöttyneeksi, kun päähän ja kasvoihin virtaa enemmän verta kuin Maan päällä.

"Olemme erityisesti kiinnostuneita verenkiertosysteemin toiminnasta avaruuden olosuhteissa sekä lihasten ja luiden muutoksista pitkäkestoisen painottomuuden aikana", toteaa Toulousen WISE-koetta (Women International Space Simulation for Exploration) johtava Peter Jost.

"Kuuden asteen asento pää alaspäin saa veren jakautumaan tasaisesti ja vastaa varsin tarkasti tilannetta painottomuudessa. Lihaksille ja luille sen sijaan riittää se, ettei niitä rasiteta. Sen jälkeen kun ihminen ei enää kävele ja ole seisaallaan, vähenee painovoimaa vastustavien lihasten työ heti noin 60%. Nämä samat lihakset ovat levossa myös avaruudessa, joten lepääminen saa aikaan lähes saman vaikutuksen."

Nyt päättyneessä kokeessa koehenkilöt olivat naisia, koska vastaava koe on tehty aikaisemmin kaksi kertaa miehillä ja koska suurin osa avaruuslentäjistä on ollut miehiä. "Olennaisin tunnettu eroavaisuus naisten ja miesten välillä on autostaattinen toleranssi, eli naiset tapaavat pyörtyä miehiä helpommin, kun heidän asentonsa muuttuu makaavasta istuvaksi tai seisovaksi sen jälkeen, kun he ovat olleet lyhyen aikaa avaruudessa", kertoo Jost. "Lisäksi on olemassa oletuksia siitä miten miehen ja naisen fysiologinen sopeutuminen avaruuden olosuhteisiin eroavat toisistaan, mutta niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Tämä on yksi syy miksi tällaista koetta tehdään."

Koehenkilöt viettivät 60 vuorokautta makuullaan, minkä lisäksi heidän terveydentilaansa on tutkittu tarkasti koetta ennen ja kokeita jatketaan myös makuuvaiheen jälkeen. Koe suoritettiin Ranskan avaruuslääketieteen ja fysiologian instituutissa MEDESissä ja kyseessä oli pitkäkestoisin koskaan tehty tämänkaltainen koe.

Kuihtuneet, mutta painavat jalat

Kokeeseen osallistui Asikkalasta kotoisin oleva, mutta maailmalla paljon viihtynyt Marjo Järvinen. "Etelä-Suomen Sanomissa oli ilmoitus, jossa etsittiin henkilöitä kokeeseen, jossa saisi makaamalla rahaa. Eräs ystäväni huomasi sen ja totesi, että siinä olisi minulle tarpeeksi hullu juttu", nauraa Järvinen. "Asai vaikutti kiinnostavalta, joten laitoin paperit sisään viime syyskuussa, minut kutsuttiin kaksi kertaa tarkkoihin testeihin tänne Toulouseen ja sain tiedon hyväksymisestä mukaan tammikuun alussa."

Varsinaiseen kokeeseen Marjo Järvinen saapui maaliskuussa, jolloin ensi alkuun kaikille koehenkilöille tehtiin 20 päivän ajan tarkkoja lääketieteellisiä ja psykologisia testejä. "Meiltä mitattiin oikeastaan kaikki: luuytimen paksuudet, sydämen koko, fyysinen kunto. Oli ultraäänitutkimuksia, magneettikuvauksia, röntgenkuvia ja niin edelleen", selittää Järvinen.

Varsinainen makaaminen ei tuottanut Järviselle vaikeuksia, sillä hänellä oli paljon tekemistä kokeen aikana. Hän halusi muun muassa oppia paremmin espanjaa. "Koska kokeen järjestäjät halusivat pitää meidät tyytyväisinä, he järjestivät minulle opettajan, joka saapui keskustelemaan kanssani espanjaksi pari kertaa viikossa. Jo muutaman päivän päästä kokeen alkaamisen jälkeen päivittäiset rutiinit olivat muodostuneet ja kokeeseen oli helppo suhtautua innostuneesti, koska tiesimme sen kestävän vain 60 päivää. Joka päivä olimme päivää lähempämä loppua."

"Kokeen yhteydessä meille selitettiin aina tarkasti mitä tehdään ja miksi, minkä lisäksi meille kerrottiin paljon avaruuslennoista", kertoo Marjo. Koehenkilöitä kävi tapaamassa kolme astronauttia, joista eräs oli Claudie Hagnere, ainoa eurooppalainen avaruudessa ollut nainen. Nyt ministerinä Ranskan hallituksessa oleva Haignere on koulutukseltaan lääkäri ja koska hän keskittyi aktiiviastronauttiuransa aikana avaruuslääketieteeseen, oli hän myös tässä mielessä kiinnostunut vuodekokeesta.

"Olen ollut aina kiinnostunut tieteestä, ja tämä on ollut tässäkin mielessä suurenmoinen kokemus", kiittelee Marjo.

Marjo Järvisen kohdalla makaaminen loppui viime sunnuntaina, jolloin hän pääsi nousemaan taas jaloilleen. "Se oli eräs tärkeimmistä hetkistä koko kokeessa, joten nouseminen tehtiin erityisen kääntyvän vuoteen avulla ja minua tarkkailtiin koko ajan - joka puolella oli laitteita mittaamassa", Marjo kertoo ja jatkaa: "Aluksi minun piti olla vain kymmenen minuuttia paikallani pystyssä, mutta jo neljän ja puolen minuutin päästä päässä pimeni. Minut laskettiin heti takaisin vaakatasoon, ja sain sitten nousta itse jaloilleni suoraan vuoteelta. Tuntui siltä, että kumpaankin jalkaan oli lisätty 10 kiloa massaa, päässä huimasi ja kavellessä heilui koko ajan. Kaikessa vaikeudessaan se oli eräs elämäni tähtihetkistä!"

Mittausten mukaan Marjon kunto on heikentynyt odotetusti kokeen aikana ja hänen jaloistaan on kadonnut 3,5 kiloa lihasta. "Jalat ovat myös kaventuneet silmin nähden, ja tuntuu siltä, että olisin juossut juuri maratonin."

"Koe meni mielestäni varsin hyvin, eikä kertaakaan tullut mieleeni keskeyttää sitä", toteaa Marjo, mutta puistattelee edelleen kivuliaalle lihasnäytteen ottamiselle. "Lisäksi minulta katosi kokeen aikana ruokahalu kokonaan."

Kuhan parhaillaan tehtävät lääketieteelliset kokeet saadaan päätökseen 2.6., aikoo Marjo nauttia nautiskellen lasillisen punaviiniä, jonka viimeistään pitäisi saada ruokahalu takaisin. "Sitten vietän vähän lomaa, ensin Ranskassa ja sen jälkeen Suomessa."

Alustavia tuloksia esitellään tiedotustilaisuudessa 2.6.

Kesäkuun 2. päivänä järjestetään myös Toulousessa Rangueilin sairaalassa vuodelepotutkimuksen alustavia tuloksia esittelevä tiedotustilaisuus.

Tilaisuudessa kokeeseen osallistuneet vapaaehtoiset kertovat kokemuksistaan, minkä lisäksi ESAn, Ranskan avaruusviraston CNESin ja MEDESin asiantuntijat selittävät kokeen taustaa ja suorittamista. Tilaisuudessa kuullaan myös alustavia tuloksia. Lisätietoja tiedotustilaisuudesta on toisaalla ESAn nettisivustolla.

Lisätietoja antavat:

Franco Bonacina
ESA Media Relations Division
Tel: +33(0)1.5369.7155
Fax: +33(0)1.5369.7690

Dieter Isakeit
Directorate of Human Spaceflight, Microgravity and Exploration Programmes
Tel: +31(0)71.565.5451
Fax: +31(0)71.565.8008