• → European Space Agency

      • Space for Europe
      • Space News
      • Space in Images
      • Space in Videos
    • About Us

      • Welcome to ESA
      • DG's News and Views
      • For Member State Delegations
      • Business with ESA
      • ESA Exhibitions
      • ESA Publications
      • Careers at ESA
    • Our Activities

      • Space News
      • Observing the Earth
      • Human Spaceflight
      • Launchers
      • Navigation
      • Space Science
      • Space Engineering
      • Operations
      • Technology
      • Telecommunications & Integrated Applications
    • For Public

    • For Media

    • For Educators

    • For Kids

    • ESA

    • Suomi

    • Tietoja ESAsta
    • Notas de prensa
    • Information Notes
    • ESA FAQ
    • Services
    • RSS feeds

    ESA > ESA in your country > Finland

    Pohjoinen lämpenee eniten - vai lämpeneekö?

    CryoSat
    27 Syyskuu 2005

    Ilmastomallien ennusteiden mukaan lämpeneminen on sitä suurempaa, mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään. ESAn jäätutkimussatelliitti CryoSat auttaa todentamaan mallien ennusteet.

    Erilaiset teoreettiset mallit antavat ilmastonmuutoksen aikaansaamalle lämpötilan nousulle erilaisia lukuarvoja, mutta ne kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että arktiksen ilmasto tulee muuttumaan muuta maapalloa paitsi nopeammin, niin myös rajummin.

    "Tämä jo pelkästään on tarpeeksi hyvä syy odottaa CryoSatin keräämiä tietoja", toteaa Tanskan meteorologisen instituutin DMI:n meteorologi Jens Hesselbjerg Christensen. Viime vuonna DMI oli mukana toteuttamassa raporttia pohjoisten alueiden sääkehityksestä. 'Lämpenevän arktiksen vaikutukset' -raportti julkaistiin kansainvälisen ACIA-verkoston (Arctic Climate Impact Assesment) nimissä. Se koostuu Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutospaneelista, joka on keskittynyt nimenomaan pohjoisiin, arktisiin alueisiin.

    "Satelliittien keräämät tiedot ovat paras tapa nähdä miten oikeaan ilmastonmuutosmallit osuvat", sanoo Hesselbjerg Christensen. Hänen, kuten suurimman osan ilmastotutkijoista, mielestä maailmanlaajuinen lämpeneminen on dramaattisinta pohjoisessa. ACIA:n raportin ennustuksen mukaan 75 vuoden aikana keskilämpötila esimerkiksi Tanskassa nousee kolmella asteella, ja jopa seitsemän astetta Grönlannin pohjoisosissa.

    Luonnollisesti moni asia vaikuttaa lämpötilan kehittymiseen, emmekä tiedä varmasti mikä lämpötila tulee olemaan 75 vuoden päästä. Silti suunta on selvä jo nyt: lämpötilat pohjoisessa ovat nousussa.

    Ilmastokatastrofi odottavissa?

    Alignment measurements
    CryoSat on valmis laukaisuun.

    "Olen myös nähnyt 'The Day After Tomorrow' -elokuvan, missä golf-virta pysähtyy ja sen seurauksena ilmastonmuutos on hyvin nopea ja raju", pohjustaa Jens Hesselbjerg Christensen vastaustaan, kun häneltä tiedustelee pohjoisen ilmastomuutoksen vaikutuksista keskiseen Eurooppaan.

    "Tiedämme, että golf-virtaa ei ole ollut aina, mutta se on ollut pysähtyneenä, on se ollut pysähdyksissä jääkauden aikaan. Nyt olemme jääkausien välissä, eikä missään ole todisteita siitä, että golf-virta olisi seisahtunut näissä olosuhteissa. Toisaalta, olemme lähestymässä sellaisia lämpötiloja, joita ei ole havaittu pitkään aikaan, enkä voi mitenkään sulkea pois mahdollisuutta golf-virran hyytymisestä. Ellei muuta, niin se on ilmastopelin jokerikortti - mitä tahansa saattaa tapahtua. Mutta elokuvassa kuvattu hyvin nopea muutos ei ole mahdollinen."

    Tanskalaismeteorologi haluaa korostaa sitä, että kun maailman keskilämpötiloja tutkitaan hyvin pitkällä aikavälillä, eivät lämpötilan suuret muutokset ole ainutlaatuisia. Jäätikoistä porattujen näytteiden mukaan Grönlannin lämpötilassa on ollut historiassa 4-6 asteen hyppäyksiä, mikä on samaa luokkaa kuin ACIA:n raportin ennustama lämpötilan nousu.

    "Taas pitää huomata, että aikaisemmat lämpötilanousut ovat tapahtuneet jääkausien aikoina. Toistaiseksi lämpötilan nousu ei ole ollut niin rajua kuin aikaisemmin, mutta nyt voi kysyä milloin saavutamme pisteen, mistä ei ole enää paluuta normaaliin. Siis milloin ilmasto horjahtaa pois tasapainotilasta, jolloin asiat alkavat kiertää kehää ja suuret muutokset ovat mahdollisia? Meillä ei ole vastausta tähän kysymykseen, joten tuoreet, korkealaatuiset satelliittimittaukset ovat kallisarvoisia. Mitä pitempään satelliitti jatkaa toimintaansa, sitä pitemmältä ajalta saamme tietoa ja sitä parempia tuloksia voimme saada."

    Jens Hesselbjerg Christensen lisää vielä, että DMI tulee käyttämään CryoSatin tutkatietoja jopa päivittäisessä sääennustamisessa: "Merijää vaikuttaa säähän, ja koska pohjoisilta merialueilta ei ole saatavissa paljon havaintoja, auttaa CryoSat eittämättä parantamaan sääennusteidemme pohjana olevaa tietomateriaalia."

    Arvostele tämä

    Näkymiä

    Jaa

    • Currently 0 out of 5 Stars.
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    Rating: 0/5 (0 votes cast)

    Thank you for rating!

    You have already rated this page, you can only rate it once!

    Your rating has been changed, thanks for rating!

    7
    Tweet
    • Merentutkimuslaitos
    • Teknillinen korkeakoulu
    • Alfred Wegner Institute (AWI)
    • SMHI
    • CryoSat

    Connect with us

    • RSS
    • Youtube
    • Twitter
    • Flickr
    • G+
    • Facebook
    • Livestream
    • Subscribe
    • App Store
    • LATEST ARTICLES
    • · ESA astronaut Timothy Peake set fo…
    • · Space drives e-mobility
    • · Proba-V opens its eyes
    • · First new Galileo satellite arrive…
    • · Next destination: space
    • FAQ

    • Jobs at ESA

    • Site Map

    • Contacts

    • Terms and conditions