Proba-2 näkee tähtiä – ja läpäisi ensimmäiset tarkastuksensa

Proba-2
16 Marraskuu 2009

Toista viikkoa kiertoradallaan Maata kiertävä Proba-2 -satelliitti on erinomaisessa kunnossa. Tämän ansiosta on mahdollista ottaa käyttöön useat uutta teknologiaa edustavat instrumentit tässä minisatelliitissa, joka on yksi ESAn kaikkein aikojen pienimmistä.

Kun ESAn täyskokoinen, maaperän kosteutta ja valtamerien suolaisuutta mittaava SMOS-satelliitti kohosi avaruuteen Rockot-kantoraketin mukana marraskuun 2. päivänä, sen mukana oli pienikokoinen seuralainen: Proba-2, joka on vei tilaa raketin nokalla alle kuutiometrin ja on massaltaan vain viidenneksen SMOS:in massasta.

Silti Proba-2 on yhtä täydellinen ja monimutkainen satelliitti kuin ne ovat yleensä. Kyseessä on toinen Proba-sarjan (Project for Onboard Autonomy, satelliittien itsenäistä teknologiaa testaava hanke) satelliiteista, jonka avulla Euroopan avaruusyhteisö pystyy koettelemaan uutta tekniikkaa avaruudessa edullisesti. Satelliitti kuljettaa mukanaan 17:ää erillistä teknologiaan liittyvää kokeilua ja neljää tieteellistä mittalaitetta. Ne kaikki edellyttävät huolellisuutta käyttöönottovaiheessa, mutta sitä ennen on itse satelliitin pääjärjestelmien luotettava toimiminen varmistettava.

"Ensimmäisessä vaiheessa olemme testanneet satelliitin turvamoodin (mihin satelliitti asettuu mahdollisessa ongelmatapauksessa odottamaan lisäohjeita lennonjohdota) sekä kaikki satelliitin toiminnan kannalta elintärkeät järjestelmät," selvittää Proba-2-hankkeen projektipäällikkö Karsten Strauch. "Tähän ovat kuuluneet kaikki lentoasennon ja kiertoradan ohjausjärjestelmät (AOCS-järjestelmät), mukaan lukien Proba-2:n tähtietsin."

Proba-2:n haasteet avaruudessa alkoivat noin neljä tuntia ja viisikymmentä minuuttia laukaisun jälkeen, kun se irtosi Breeze-KM:n kolmannesta vaiheesta. Irtoaminen aiheutti - kuten tyypillistä on - Proba-2:teen epävakautta, mutta satelliitti onnistui vähentämään kieppumistaan sisäänrakennetun magnetometrinsä avulla ja linjaamaan kulkunsa Maan magneettikentän mukaisesti.

Tämä asento tulee toimimaan myös Proba-2:n turvatilana, johon se siirtyy mahdollisen vakavan toimintahäiriön sattuessa. Samassa tilassa Proba-2 siirtyy myös asentoon, missä sen aurinkopaneelit osoittivat likimain kohti Aurinkoa. Paneelitaukesivat viisi minuuttia irtoamisen jälkeen.

Image from Proba-2's star tracker
Image from Proba-2's startracker

Tiistaina satelliitissa oleva GPS-vastaanotin kytkettiin toimintaan ja seuraavana päivänä aktivoitiin sen ensisijainen tähtienseurantalaite. Samaan tapaan kuin merimiehet luottivat ennen muinoin tähtikuvioihin suunnistaessaan, määrittävät satelliitin tähtietsimet automaattisesti sateelliitin aseman ja suunnan tarkkailemiensa tähtien perusteella.

Proba-2:n mikrokokoisen "tähtikompanssin" massa on puolet Proba-1:n tähtietsimen massasta ja se kestää aikaisempaa enemmän kosmista säteilyä. Se on myös täysin itsenäinen ja kykenee siis määrittämään oman asemansa ilman ulkopuolelta syötettäviä tietoja. Testikuvat ovat paljastaneet hämmästyttävän kauniin kuvan Maan ilmakehän kapeasta sirpistä Maan pinnan yläpuolella ja - mikä tärkeämpää - sitä ympäröivistä tuikkivista tähdistä.

Lisäksi Proba-2:n ensimmäisen viikon aikana suoritettiin automaattista tiedonsiirtoa satelliitin ja Redussa, Belgiassa, sekä Huippuvuorilla sijaitsevien maa-asemien välillä - Proba-2-satelliitinhan on tarkoitus toimia niin itsenäisesti kuin mahdollista. Myös satelliitin automaattinen ohjaus- ja asennonsäätölaitteisto (AOCS) kytkettiin päälle useita kertoja.

Proba-2:n toisella viikolla käynnistettiin ensimmäisen kerran sen auringontarkkailutila, joka on sen pääasiallinen toimintotila sen käyttöiän ajan ja joka edellyttää monimutkaista, kolmiakselista vakautusta.

Satelliitin kaksi tieteellistä auringontarkkailuinstrumenttia otettiin käyttöön tarkastusten jälkeen ennen viime viikonloppua. Aktiivisia pikseliantureita käyttävä auringontarkkailu- ja kuvankäsittelylaitteisto (SWAP-järjestelmä) havainnoi avaruudessa kiertäessään Auringon koronaa, jonka lämpötila on noin miljoona astetta. LYRA-instrumentti (Lyman Alpha Radiometer) tarkkailee puolestaan tauotta Auringon säteilemää ultraviolettisäteilyä.

"Auringon tarkkailuun keskittyvän toimintotilan testaamisen ja määrittämisen lisäksi alamme nyt suorittaa ensimmäistä laitteiden ja tekniikan kuntotarkastusta," lisää Karsten Strauch. "Yksityiskohtaisemmat toimintavalmiustestit seuraavat vasta mission toisen kuukauden aikana."

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.